mikittää

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by NadandoBot (talk | contribs) as of 16:24, 28 November 2018.
Jump to navigation Jump to search

Finnish

Etymology

mikrofoni (microphone) > mikki (mike) >

Verb

mikittää

  1. to mike (to equip with microphones)

Conjugation

Inflection of mikittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mikitän en mikitä 1st sing. olen mikittänyt en ole mikittänyt
2nd sing. mikität et mikitä 2nd sing. olet mikittänyt et ole mikittänyt
3rd sing. mikittää ei mikitä 3rd sing. on mikittänyt ei ole mikittänyt
1st plur. mikitämme emme mikitä 1st plur. olemme mikittäneet emme ole mikittäneet
2nd plur. mikitätte ette mikitä 2nd plur. olette mikittäneet ette ole mikittäneet
3rd plur. mikittävät eivät mikitä 3rd plur. ovat mikittäneet eivät ole mikittäneet
passive mikitetään ei mikitetä passive on mikitetty ei ole mikitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mikitin en mikittänyt 1st sing. olin mikittänyt en ollut mikittänyt
2nd sing. mikitit et mikittänyt 2nd sing. olit mikittänyt et ollut mikittänyt
3rd sing. mikitti ei mikittänyt 3rd sing. oli mikittänyt ei ollut mikittänyt
1st plur. mikitimme emme mikittäneet 1st plur. olimme mikittäneet emme olleet mikittäneet
2nd plur. mikititte ette mikittäneet 2nd plur. olitte mikittäneet ette olleet mikittäneet
3rd plur. mikittivät eivät mikittäneet 3rd plur. olivat mikittäneet eivät olleet mikittäneet
passive mikitettiin ei mikitetty passive oli mikitetty ei ollut mikitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mikittäisin en mikittäisi 1st sing. olisin mikittänyt en olisi mikittänyt
2nd sing. mikittäisit et mikittäisi 2nd sing. olisit mikittänyt et olisi mikittänyt
3rd sing. mikittäisi ei mikittäisi 3rd sing. olisi mikittänyt ei olisi mikittänyt
1st plur. mikittäisimme emme mikittäisi 1st plur. olisimme mikittäneet emme olisi mikittäneet
2nd plur. mikittäisitte ette mikittäisi 2nd plur. olisitte mikittäneet ette olisi mikittäneet
3rd plur. mikittäisivät eivät mikittäisi 3rd plur. olisivat mikittäneet eivät olisi mikittäneet
passive mikitettäisiin ei mikitettäisi passive olisi mikitetty ei olisi mikitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. mikitä älä mikitä 2nd sing.
3rd sing. mikittäköön älköön mikittäkö 3rd sing. olkoon mikittänyt älköön olko mikittänyt
1st plur. mikittäkäämme älkäämme mikittäkö 1st plur.
2nd plur. mikittäkää älkää mikittäkö 2nd plur.
3rd plur. mikittäkööt älkööt mikittäkö 3rd plur. olkoot mikittäneet älkööt olko mikittäneet
passive mikitettäköön älköön mikitettäkö passive olkoon mikitetty älköön olko mikitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mikittänen en mikittäne 1st sing. lienen mikittänyt en liene mikittänyt
2nd sing. mikittänet et mikittäne 2nd sing. lienet mikittänyt et liene mikittänyt
3rd sing. mikittänee ei mikittäne 3rd sing. lienee mikittänyt ei liene mikittänyt
1st plur. mikittänemme emme mikittäne 1st plur. lienemme mikittäneet emme liene mikittäneet
2nd plur. mikittänette ette mikittäne 2nd plur. lienette mikittäneet ette liene mikittäneet
3rd plur. mikittänevät eivät mikittäne 3rd plur. lienevät mikittäneet eivät liene mikittäneet
passive mikitettäneen ei mikitettäne passive lienee mikitetty ei liene mikitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mikittää present mikittävä mikitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mikittääkseni mikittääksemme
2nd mikittääksesi mikittääksenne
3rd mikittääkseen
mikittääksensä
past mikittänyt mikitetty
2nd inessive2 mikittäessä mikitettäessä agent4 mikittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mikittäessäni mikittäessämme
2nd mikittäessäsi mikittäessänne
3rd mikittäessään
mikittäessänsä
negative mikittämätön
instructive mikittäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form mikittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive mikittämässä
elative mikittämästä
illative mikittämään
adessive mikittämällä
abessive mikittämättä
instructive mikittämän mikitettämän
4th3 verbal noun mikittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mikittämäisilläni mikittämäisillämme
2nd mikittämäisilläsi mikittämäisillänne
3rd mikittämäisillään
mikittämäisillänsä

Derived terms

Anagrams