mittaaja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mittaa- +‎ -ja

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: mit‧taa‧ja
  • Rhymes: -ɑːjɑ
  • IPA(key): /ˈmitːɑːjɑ/

Noun[edit]

mittaaja

  1. measurer (one who measures)

Declension[edit]

Inflection of mittaaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative mittaaja mittaajat
genitive mittaajan mittaajien
partitive mittaajaa mittaajia
illative mittaajaan mittaajiin
singular plural
nominative mittaaja mittaajat
accusative nom. mittaaja mittaajat
gen. mittaajan
genitive mittaajan mittaajien
mittaajainrare
partitive mittaajaa mittaajia
inessive mittaajassa mittaajissa
elative mittaajasta mittaajista
illative mittaajaan mittaajiin
adessive mittaajalla mittaajilla
ablative mittaajalta mittaajilta
allative mittaajalle mittaajille
essive mittaajana mittaajina
translative mittaajaksi mittaajiksi
instructive mittaajin
abessive mittaajatta mittaajitta
comitative mittaajineen