mittakaava

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mitta +‎ kaava

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmitːɑˌkɑːʋɑ/, [ˈmit̪ːɑˌkɑːʋɑ]
  • Rhymes: -ɑːʋɑ
  • Syllabification(key): mit‧ta‧kaa‧va

Noun[edit]

mittakaava

  1. scale (ratio of distances)

Declension[edit]

Inflection of mittakaava (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative mittakaava mittakaavat
genitive mittakaavan mittakaavojen
partitive mittakaavaa mittakaavoja
illative mittakaavaan mittakaavoihin
singular plural
nominative mittakaava mittakaavat
accusative nom. mittakaava mittakaavat
gen. mittakaavan
genitive mittakaavan mittakaavojen
mittakaavainrare
partitive mittakaavaa mittakaavoja
inessive mittakaavassa mittakaavoissa
elative mittakaavasta mittakaavoista
illative mittakaavaan mittakaavoihin
adessive mittakaavalla mittakaavoilla
ablative mittakaavalta mittakaavoilta
allative mittakaavalle mittakaavoille
essive mittakaavana mittakaavoina
translative mittakaavaksi mittakaavoiksi
instructive mittakaavoin
abessive mittakaavatta mittakaavoitta
comitative mittakaavoineen
Possessive forms of mittakaava (type kala)
possessor singular plural
1st person mittakaavani mittakaavamme
2nd person mittakaavasi mittakaavanne
3rd person mittakaavansa