kaava

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

Etymology[edit]

Ultimately from Proto-Germanic *skawwōną. Cognate to Estonian kava. From the same origin as English show and caution.

Noun[edit]

kaava

  1. (sewing) pattern
  2. (urban planning) layout
  3. (mathematics, sciences) formula

Declension[edit]

Inflection of kaava (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kaava kaavat
genitive kaavan kaavojen
partitive kaavaa kaavoja
illative kaavaan kaavoihin
singular plural
nominative kaava kaavat
accusative nom. kaava kaavat
gen. kaavan
genitive kaavan kaavojen
kaavainrare
partitive kaavaa kaavoja
inessive kaavassa kaavoissa
elative kaavasta kaavoista
illative kaavaan kaavoihin
adessive kaavalla kaavoilla
ablative kaavalta kaavoilta
allative kaavalle kaavoille
essive kaavana kaavoina
translative kaavaksi kaavoiksi
instructive kaavoin
abessive kaavatta kaavoitta
comitative kaavoineen

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]