kaava

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic [Term?] (compare Estonian kava), borrowed from Proto-Germanic *skawwōną (compare English show, German schauen).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkɑːʋɑ/, [ˈkɑːʋɑ]
  • Rhymes: -ɑːʋɑ
  • Hyphenation: kaa‧va

Noun[edit]

kaava

  1. (sewing) pattern
  2. (urban planning) layout
  3. (mathematics, sciences) formula

Declension[edit]

Inflection of kaava (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kaava kaavat
genitive kaavan kaavojen
partitive kaavaa kaavoja
illative kaavaan kaavoihin
singular plural
nominative kaava kaavat
accusative nom. kaava kaavat
gen. kaavan
genitive kaavan kaavojen
kaavainrare
partitive kaavaa kaavoja
inessive kaavassa kaavoissa
elative kaavasta kaavoista
illative kaavaan kaavoihin
adessive kaavalla kaavoilla
ablative kaavalta kaavoilta
allative kaavalle kaavoille
essive kaavana kaavoina
translative kaavaksi kaavoiksi
instructive kaavoin
abessive kaavatta kaavoitta
comitative kaavoineen
Possessive forms of kaava (type kala)
possessor singular plural
1st person kaavani kaavamme
2nd person kaavasi kaavanne
3rd person kaavansa

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]