mittalaite

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mitta +‎ laite

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmitːɑˌlɑi̯teˣ/, [ˈmit̪ːɑˌlɑi̯t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑite
  • Syllabification(key): mit‧ta‧lai‧te

Noun[edit]

mittalaite

  1. instrument, measuring instrument or device

Declension[edit]

Inflection of mittalaite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative mittalaite mittalaitteet
genitive mittalaitteen mittalaitteiden
mittalaitteitten
partitive mittalaitetta mittalaitteita
illative mittalaitteeseen mittalaitteisiin
mittalaitteihin
singular plural
nominative mittalaite mittalaitteet
accusative nom. mittalaite mittalaitteet
gen. mittalaitteen
genitive mittalaitteen mittalaitteiden
mittalaitteitten
partitive mittalaitetta mittalaitteita
inessive mittalaitteessa mittalaitteissa
elative mittalaitteesta mittalaitteista
illative mittalaitteeseen mittalaitteisiin
mittalaitteihin
adessive mittalaitteella mittalaitteilla
ablative mittalaitteelta mittalaitteilta
allative mittalaitteelle mittalaitteille
essive mittalaitteena mittalaitteina
translative mittalaitteeksi mittalaitteiksi
instructive mittalaittein
abessive mittalaitteetta mittalaitteitta
comitative mittalaitteineen
Possessive forms of mittalaite (type hame)
possessor singular plural
1st person mittalaitteeni mittalaitteemme
2nd person mittalaitteesi mittalaitteenne
3rd person mittalaitteensa