moniselitteinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

moni +‎ selittää +‎ -inen

Adjective[edit]

moniselitteinen (comparative moniselitteisempi, superlative moniselitteisin)

  1. equivocal, ambiguous

Declension[edit]

Inflection of moniselitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative moniselitteinen moniselitteiset
genitive moniselitteisen moniselitteisten
moniselitteisien
partitive moniselitteistä moniselitteisiä
illative moniselitteiseen moniselitteisiin
singular plural
nominative moniselitteinen moniselitteiset
accusative nom. moniselitteinen moniselitteiset
gen. moniselitteisen
genitive moniselitteisen moniselitteisten
moniselitteisien
partitive moniselitteistä moniselitteisiä
inessive moniselitteisessä moniselitteisissä
elative moniselitteisestä moniselitteisistä
illative moniselitteiseen moniselitteisiin
adessive moniselitteisellä moniselitteisillä
ablative moniselitteiseltä moniselitteisiltä
allative moniselitteiselle moniselitteisille
essive moniselitteisenä moniselitteisinä
translative moniselitteiseksi moniselitteisiksi
instructive moniselitteisin
abessive moniselitteisettä moniselitteisittä
comitative moniselitteisine
Possessive forms of moniselitteinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person moniselitteiseni moniselitteisemme
2nd person moniselitteisesi moniselitteisenne
3rd person moniselitteisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.