normaaliaika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

normaali +‎ aika

Noun[edit]

normaaliaika

  1. The standard time.

Declension[edit]

Inflection of normaaliaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative normaaliaika normaaliajat
genitive normaaliajan normaaliaikojen
partitive normaaliaikaa normaaliaikoja
illative normaaliaikaan normaaliaikoihin
singular plural
nominative normaaliaika normaaliajat
accusative nom.? normaaliaika normaaliajat
gen. normaaliajan
genitive normaaliajan normaaliaikojen
normaaliaikainrare
partitive normaaliaikaa normaaliaikoja
inessive normaaliajassa normaaliajoissa
elative normaaliajasta normaaliajoista
illative normaaliaikaan normaaliaikoihin
adessive normaaliajalla normaaliajoilla
ablative normaaliajalta normaaliajoilta
allative normaaliajalle normaaliajoille
essive normaaliaikana normaaliaikoina
translative normaaliajaksi normaaliajoiksi
instructive normaaliajoin
abessive normaaliajatta normaaliajoitta
comitative normaaliaikoineen