oikeushistoria

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oikeus +‎ historia

Noun[edit]

oikeushistoria

  1. legal history

Declension[edit]

Inflection of oikeushistoria (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative oikeushistoria oikeushistoriat
genitive oikeushistorian oikeushistorioiden
oikeushistorioitten
partitive oikeushistoriaa oikeushistorioita
illative oikeushistoriaan oikeushistorioihin
singular plural
nominative oikeushistoria oikeushistoriat
accusative nom. oikeushistoria oikeushistoriat
gen. oikeushistorian
genitive oikeushistorian oikeushistorioiden
oikeushistorioitten
oikeushistoriainrare
partitive oikeushistoriaa oikeushistorioita
inessive oikeushistoriassa oikeushistorioissa
elative oikeushistoriasta oikeushistorioista
illative oikeushistoriaan oikeushistorioihin
adessive oikeushistorialla oikeushistorioilla
ablative oikeushistorialta oikeushistorioilta
allative oikeushistorialle oikeushistorioille
essive oikeushistoriana oikeushistorioina
translative oikeushistoriaksi oikeushistorioiksi
instructive oikeushistorioin
abessive oikeushistoriatta oikeushistorioitta
comitative oikeushistorioineen