oikeustie

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oikeus (justice) +‎ tie (road, route)

Noun[edit]

oikeustie

  1. judicial route (court system as a means of defending one's interests, as contrasted with administrative route and contractual route)

Declension[edit]

Inflection of oikeustie (Kotus type 19/suo, no gradation)
nominative oikeustie oikeustiet
genitive oikeustien oikeusteiden
oikeusteitten
partitive oikeustietä oikeusteitä
illative oikeustiehen oikeusteihin
singular plural
nominative oikeustie oikeustiet
accusative nom. oikeustie oikeustiet
gen. oikeustien
genitive oikeustien oikeusteiden
oikeusteitten
partitive oikeustietä oikeusteitä
inessive oikeustiessä oikeusteissä
elative oikeustiestä oikeusteistä
illative oikeustiehen oikeusteihin
adessive oikeustiellä oikeusteillä
ablative oikeustieltä oikeusteiltä
allative oikeustielle oikeusteille
essive oikeustienä oikeusteinä
translative oikeustieksi oikeusteiksi
instructive oikeustein
abessive oikeustiettä oikeusteittä
comitative oikeusteineen

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

Anagrams[edit]