omakotitalo

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oma (own) +‎ koti (home) +‎ talo (house); from the name (Omakoti) of a post-WWII housing programme

Noun[edit]

omakotitalo

  1. detached house

Declension[edit]

Inflection of omakotitalo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative omakotitalo omakotitalot
genitive omakotitalon omakotitalojen
partitive omakotitaloa omakotitaloja
illative omakotitaloon omakotitaloihin
singular plural
nominative omakotitalo omakotitalot
accusative nom. omakotitalo omakotitalot
gen. omakotitalon
genitive omakotitalon omakotitalojen
partitive omakotitaloa omakotitaloja
inessive omakotitalossa omakotitaloissa
elative omakotitalosta omakotitaloista
illative omakotitaloon omakotitaloihin
adessive omakotitalolla omakotitaloilla
ablative omakotitalolta omakotitaloilta
allative omakotitalolle omakotitaloille
essive omakotitalona omakotitaloina
translative omakotitaloksi omakotitaloiksi
instructive omakotitaloin
abessive omakotitalotta omakotitaloitta
comitative omakotitaloineen

Usage notes[edit]

Derived terms[edit]

Related terms[edit]