ortogonaalinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

ortogonaalinen (comparative ortogonaalisempi, superlative ortogonaalisin)

  1. (mathematics) orthogonal

Declension[edit]

Inflection of ortogonaalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ortogonaalinen ortogonaaliset
genitive ortogonaalisen ortogonaalisten
ortogonaalisien
partitive ortogonaalista ortogonaalisia
illative ortogonaaliseen ortogonaalisiin
singular plural
nominative ortogonaalinen ortogonaaliset
accusative nom.? ortogonaalinen ortogonaaliset
gen. ortogonaalisen
genitive ortogonaalisen ortogonaalisten
ortogonaalisien
partitive ortogonaalista ortogonaalisia
inessive ortogonaalisessa ortogonaalisissa
elative ortogonaalisesta ortogonaalisista
illative ortogonaaliseen ortogonaalisiin
adessive ortogonaalisella ortogonaalisilla
ablative ortogonaaliselta ortogonaalisilta
allative ortogonaaliselleˣ ortogonaalisilleˣ
essive ortogonaalisena ortogonaalisina
translative ortogonaaliseksi ortogonaalisiksi
instructive ortogonaalisin
abessive ortogonaalisetta ortogonaalisitta
comitative ortogonaalisine