ottopoika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

otto +‎ poika

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: ot‧to‧poi‧ka
  • IPA(key): /ˈotːoˌpoikɑ/

Noun[edit]

ottopoika

  1. An adopted son.

Declension[edit]

Inflection of ottopoika (Kotus type 10/koira, ik-j gradation)
nominative ottopoika ottopojat
genitive ottopojan ottopoikien
partitive ottopoikaa ottopoikia
illative ottopoikaan ottopoikiin
singular plural
nominative ottopoika ottopojat
accusative nom. ottopoika ottopojat
gen. ottopojan
genitive ottopojan ottopoikien
ottopoikainrare
partitive ottopoikaa ottopoikia
inessive ottopojassa ottopojissa
elative ottopojasta ottopojista
illative ottopoikaan ottopoikiin
adessive ottopojalla ottopojilla
ablative ottopojalta ottopojilta
allative ottopojalle ottopojille
essive ottopoikana ottopoikina
translative ottopojaksi ottopojiksi
instructive ottopojin
abessive ottopojatta ottopojitta
comitative ottopoikineen

Anagrams[edit]