paikallinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index pa)

Etymology[edit]

paikka +‎ -llinen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈpɑikɑlːine̞n]
  • Hyphenation: pai‧kal‧li‧nen

Adjective[edit]

paikallinen ‎(comparative paikallisempi, superlative paikallisin)

  1. local (of a nearby location)

Noun[edit]

paikallinen

  1. (colloquial) local (nearest pub)

Declension[edit]

Inflection of paikallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative paikallinen paikalliset
genitive paikallisen paikallisten
paikallisien
partitive paikallista paikallisia
illative paikalliseen paikallisiin
singular plural
nominative paikallinen paikalliset
accusative nom. paikallinen paikalliset
gen. paikallisen
genitive paikallisen paikallisten
paikallisien
partitive paikallista paikallisia
inessive paikallisessa paikallisissa
elative paikallisesta paikallisista
illative paikalliseen paikallisiin
adessive paikallisella paikallisilla
ablative paikalliselta paikallisilta
allative paikalliselle paikallisille
essive paikallisena paikallisina
translative paikalliseksi paikallisiksi
instructive paikallisin
abessive paikallisetta paikallisitta
comitative paikallisineen