perijätär

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

perijä +‎ -tär

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: pe‧ri‧jä‧tär
  • Rhymes: -ætær
  • IPA(key): /ˈperiˌjætær/

Noun[edit]

perijätär

  1. heiress
  2. dowager

Declension[edit]

Inflection of perijätär (Kotus type 32/sisar, tt-t gradation)
nominative perijätär perijättäret
genitive perijättären perijättärien
perijätärten
partitive perijätärtä perijättäriä
illative perijättäreen perijättäriin
singular plural
nominative perijätär perijättäret
accusative nom. perijätär perijättäret
gen. perijättären
genitive perijättären perijättärien
perijätärten
partitive perijätärtä perijättäriä
inessive perijättäressä perijättärissä
elative perijättärestä perijättäristä
illative perijättäreen perijättäriin
adessive perijättärellä perijättärillä
ablative perijättäreltä perijättäriltä
allative perijättärelle perijättärille
essive perijättärenä perijättärinä
translative perijättäreksi perijättäriksi
instructive perijättärin
abessive perijättärettä perijättärittä
comitative perijättärineen