pidäke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pitää +‎ -ke

Noun[edit]

pidäke

  1. hamper (anything which impedes)

Declension[edit]

Inflection of pidäke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative pidäke pidäkkeet
genitive pidäkkeen pidäkkeiden
pidäkkeitten
partitive pidäkettä pidäkkeitä
illative pidäkkeeseen pidäkkeisiin
pidäkkeihin
singular plural
nominative pidäke pidäkkeet
accusative nom.? pidäke pidäkkeet
gen. pidäkkeen
genitive pidäkkeen pidäkkeiden
pidäkkeitten
partitive pidäkettä pidäkkeitä
inessive pidäkkeessä pidäkkeissä
elative pidäkkeestä pidäkkeistä
illative pidäkkeeseen pidäkkeisiin
pidäkkeihin
adessive pidäkkeellä pidäkkeillä
ablative pidäkkeeltä pidäkkeiltä
allative pidäkkeelle pidäkkeille
essive pidäkkeenä pidäkkeinä
translative pidäkkeeksi pidäkkeiksi
instructive pidäkkein
abessive pidäkkeettä pidäkkeittä
comitative pidäkkeineen