puhdistin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpuhdistin/, [ˈpuxdis̠t̪in]
  • Rhymes: -uhdistin
  • Syllabification(key): puh‧dis‧tin

Etymology 1[edit]

puhdistaa +‎ -in

Noun[edit]

puhdistin

  1. cleaner, purifier (device that cleans)
Declension[edit]
Inflection of puhdistin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative puhdistin puhdistimet
genitive puhdistimen puhdistimien
puhdistinten
partitive puhdistinta puhdistimia
illative puhdistimeen puhdistimiin
singular plural
nominative puhdistin puhdistimet
accusative nom. puhdistin puhdistimet
gen. puhdistimen
genitive puhdistimen puhdistimien
puhdistinten
partitive puhdistinta puhdistimia
inessive puhdistimessa puhdistimissa
elative puhdistimesta puhdistimista
illative puhdistimeen puhdistimiin
adessive puhdistimella puhdistimilla
ablative puhdistimelta puhdistimilta
allative puhdistimelle puhdistimille
essive puhdistimena puhdistimina
translative puhdistimeksi puhdistimiksi
instructive puhdistimin
abessive puhdistimetta puhdistimitta
comitative puhdistimineen
Possessive forms of puhdistin (type kytkin)
possessor singular plural
1st person puhdistimeni puhdistimemme
2nd person puhdistimesi puhdistimenne
3rd person puhdistimensa

Etymology 2[edit]

Verb[edit]

puhdistin

  1. first-person singular past indicative of puhdistaa