päähine
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]pää (“head”) + -ine, with an irregular -h- (probably inspired by -hinen)
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]päähine
Declension
[edit]Inflection of päähine (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | päähine | päähineet | |
genitive | päähineen | päähineiden päähineitten | |
partitive | päähinettä | päähineitä | |
illative | päähineeseen | päähineisiin päähineihin | |
singular | plural | ||
nominative | päähine | päähineet | |
accusative | nom. | päähine | päähineet |
gen. | päähineen | ||
genitive | päähineen | päähineiden päähineitten | |
partitive | päähinettä | päähineitä | |
inessive | päähineessä | päähineissä | |
elative | päähineestä | päähineistä | |
illative | päähineeseen | päähineisiin päähineihin | |
adessive | päähineellä | päähineillä | |
ablative | päähineeltä | päähineiltä | |
allative | päähineelle | päähineille | |
essive | päähineenä | päähineinä | |
translative | päähineeksi | päähineiksi | |
abessive | päähineettä | päähineittä | |
instructive | — | päähinein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “päähine”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03