rankoa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From ranka (pole of a tree) +‎ -oa.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑŋkoɑˣ/, [ˈrɑ̝ŋko̞ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑŋkoɑ
  • Syllabification(key): ran‧ko‧a

Verb

[edit]

rankoa

  1. (transitive) To limb, delimb (to strip a tree bare of its branches)
    Synonym: karsia
  2. (transitive, colloquial, dialectal) To punish
    Synonym: rangaista

Conjugation

[edit]
Inflection of rankoa (Kotus type 52*G/sanoa, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rangon en rango 1st sing. olen rankonut en ole rankonut
2nd sing. rangot et rango 2nd sing. olet rankonut et ole rankonut
3rd sing. rankoo ei rango 3rd sing. on rankonut ei ole rankonut
1st plur. rangomme emme rango 1st plur. olemme rankoneet emme ole rankoneet
2nd plur. rangotte ette rango 2nd plur. olette rankoneet ette ole rankoneet
3rd plur. rankovat eivät rango 3rd plur. ovat rankoneet eivät ole rankoneet
passive rangotaan ei rangota passive on rangottu ei ole rangottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rangoin en rankonut 1st sing. olin rankonut en ollut rankonut
2nd sing. rangoit et rankonut 2nd sing. olit rankonut et ollut rankonut
3rd sing. rankoi ei rankonut 3rd sing. oli rankonut ei ollut rankonut
1st plur. rangoimme emme rankoneet 1st plur. olimme rankoneet emme olleet rankoneet
2nd plur. rangoitte ette rankoneet 2nd plur. olitte rankoneet ette olleet rankoneet
3rd plur. rankoivat eivät rankoneet 3rd plur. olivat rankoneet eivät olleet rankoneet
passive rangottiin ei rangottu passive oli rangottu ei ollut rangottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankoisin en rankoisi 1st sing. olisin rankonut en olisi rankonut
2nd sing. rankoisit et rankoisi 2nd sing. olisit rankonut et olisi rankonut
3rd sing. rankoisi ei rankoisi 3rd sing. olisi rankonut ei olisi rankonut
1st plur. rankoisimme emme rankoisi 1st plur. olisimme rankoneet emme olisi rankoneet
2nd plur. rankoisitte ette rankoisi 2nd plur. olisitte rankoneet ette olisi rankoneet
3rd plur. rankoisivat eivät rankoisi 3rd plur. olisivat rankoneet eivät olisi rankoneet
passive rangottaisiin ei rangottaisi passive olisi rangottu ei olisi rangottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rango älä rango 2nd sing.
3rd sing. rankokoon älköön rankoko 3rd sing. olkoon rankonut älköön olko rankonut
1st plur. rankokaamme älkäämme rankoko 1st plur.
2nd plur. rankokaa älkää rankoko 2nd plur.
3rd plur. rankokoot älkööt rankoko 3rd plur. olkoot rankoneet älkööt olko rankoneet
passive rangottakoon älköön rangottako passive olkoon rangottu älköön olko rangottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rankonen en rankone 1st sing. lienen rankonut en liene rankonut
2nd sing. rankonet et rankone 2nd sing. lienet rankonut et liene rankonut
3rd sing. rankonee ei rankone 3rd sing. lienee rankonut ei liene rankonut
1st plur. rankonemme emme rankone 1st plur. lienemme rankoneet emme liene rankoneet
2nd plur. rankonette ette rankone 2nd plur. lienette rankoneet ette liene rankoneet
3rd plur. rankonevat eivät rankone 3rd plur. lienevät rankoneet eivät liene rankoneet
passive rangottaneen ei rangottane passive lienee rangottu ei liene rangottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rankoa present rankova rangottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rankoakseni rankoaksemme
2nd rankoaksesi rankoaksenne
3rd rankoakseen
rankoaksensa
past rankonut rangottu
2nd inessive2 rankoessa rangottaessa agent4 rankoma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rankoessani rankoessamme
2nd rankoessasi rankoessanne
3rd rankoessaan
rankoessansa
negative rankomaton
instructive rankoen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive rankomassa
elative rankomasta
illative rankomaan
adessive rankomalla
abessive rankomatta
instructive rankoman rangottaman
4th3 verbal noun rankominen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rankomaisillani rankomaisillamme
2nd rankomaisillasi rankomaisillanne
3rd rankomaisillaan
rankomaisillansa