rehellisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rehellinen +‎ -yys

Noun[edit]

rehellisyys

  1. honesty, sincerity
  2. integrity

Declension[edit]

Inflection of rehellisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative rehellisyys rehellisyydet
genitive rehellisyyden rehellisyyksien
partitive rehellisyyttä rehellisyyksiä
illative rehellisyyteen rehellisyyksiin
singular plural
nominative rehellisyys rehellisyydet
accusative nom. rehellisyys rehellisyydet
gen. rehellisyyden
genitive rehellisyyden rehellisyyksien
partitive rehellisyyttä rehellisyyksiä
inessive rehellisyydessä rehellisyyksissä
elative rehellisyydestä rehellisyyksistä
illative rehellisyyteen rehellisyyksiin
adessive rehellisyydellä rehellisyyksillä
ablative rehellisyydeltä rehellisyyksiltä
allative rehellisyydelle rehellisyyksille
essive rehellisyytenä rehellisyyksinä
translative rehellisyydeksi rehellisyyksiksi
instructive rehellisyyksin
abessive rehellisyydettä rehellisyyksittä
comitative rehellisyyksineen

Antonyms[edit]