reisi

Estonian

Noun

reisi

1. genitive singular of reis

---

Finnish

Etymology

From , borrowed from a Baltic language, compare Lithuanian rietas (“thigh”). Cognate with Estonian reis.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrei̯si/, [ˈre̞i̯s̠i]
• Hyphenation: rei‧si

Noun

reisi

1. thigh
2. femur (section of an insect's leg)
3. wing, arm (of a seine (net))

Declension

Inflection of reisi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative		reisi	reidet
genitive		reiden	reisien
partitive		reittä	reisiä
illative		reiteen	reisiin
		singular	plural
nominative		reisi	reidet
accusative	nom.	reisi	reidet
	gen.	reiden
genitive		reiden	reisien reitten rare
partitive		reittä	reisiä
inessive		reidessä	reisissä
elative		reidestä	reisistä
illative		reiteen	reisiin
adessive		reidellä	reisillä
ablative		reideltä	reisiltä
allative		reidelle	reisille
essive		reitenä	reisinä
translative		reideksi	reisiksi
abessive		reidettä	reisittä
instructive		—	reisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of reisi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative reiteni reiteni accusative nom. reiteni reiteni gen. reiteni genitive reiteni reisieni reitteni rare partitive reittäni reisiäni inessive reidessäni reisissäni elative reidestäni reisistäni illative reiteeni reisiini adessive reidelläni reisilläni ablative reideltäni reisiltäni allative reidelleni reisilleni essive reitenäni reisinäni translative reidekseni reisikseni abessive reidettäni reisittäni instructive — — comitative — reisineni second-person singular possessor singular plural nominative reitesi reitesi accusative nom. reitesi reitesi gen. reitesi genitive reitesi reisiesi reittesi rare partitive reittäsi reisiäsi inessive reidessäsi reisissäsi elative reidestäsi reisistäsi illative reiteesi reisiisi adessive reidelläsi reisilläsi ablative reideltäsi reisiltäsi allative reidellesi reisillesi essive reitenäsi reisinäsi translative reideksesi reisiksesi abessive reidettäsi reisittäsi instructive — — comitative — reisinesi first-person plural possessor singular plural nominative reitemme reitemme accusative nom. reitemme reitemme gen. reitemme genitive reitemme reisiemme reittemme rare partitive reittämme reisiämme inessive reidessämme reisissämme elative reidestämme reisistämme illative reiteemme reisiimme adessive reidellämme reisillämme ablative reideltämme reisiltämme allative reidellemme reisillemme essive reitenämme reisinämme translative reideksemme reisiksemme abessive reidettämme reisittämme instructive — — comitative — reisinemme second-person plural possessor singular plural nominative reitenne reitenne accusative nom. reitenne reitenne gen. reitenne genitive reitenne reisienne reittenne rare partitive reittänne reisiänne inessive reidessänne reisissänne elative reidestänne reisistänne illative reiteenne reisiinne adessive reidellänne reisillänne ablative reideltänne reisiltänne allative reidellenne reisillenne essive reitenänne reisinänne translative reideksenne reisiksenne abessive reidettänne reisittänne instructive — — comitative — reisinenne third-person possessor singular plural nominative reitensä reitensä accusative nom. reitensä reitensä gen. reitensä genitive reitensä reisiensä reittensä rare partitive reittään reittänsä reisiään reisiänsä inessive reidessään reidessänsä reisissään reisissänsä elative reidestään reidestänsä reisistään reisistänsä illative reiteensä reisiinsä adessive reidellään reidellänsä reisillään reisillänsä ablative reideltään reideltänsä reisiltään reisiltänsä allative reidelleen reidellensä reisilleen reisillensä essive reitenään reitenänsä reisinään reisinänsä translative reidekseen reideksensä reisikseen reisiksensä abessive reidettään reidettänsä reisittään reisittänsä instructive — — comitative — reisineen reisinensä

Derived terms

Derived terms

• hajareisin
• mennä reisille
• reisilihas

• reisiluu
• reisivaltimo
• reitevä

Anagrams

• erisi

---

Norwegian Nynorsk

Noun

reisi

1. definite singular of reis