retkottaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈretkotːɑːˣ/, [ˈre̞t̪ko̞t̪ːɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: ret‧kot‧taa

Verb[edit]

retkottaa

  1. (intransitive) to sprawl, to loll, to slouch

Conjugation[edit]

Inflection of retkottaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkotan en retkota 1st sing. olen retkottanut en ole retkottanut
2nd sing. retkotat et retkota 2nd sing. olet retkottanut et ole retkottanut
3rd sing. retkottaa ei retkota 3rd sing. on retkottanut ei ole retkottanut
1st plur. retkotamme emme retkota 1st plur. olemme retkottaneet emme ole retkottaneet
2nd plur. retkotatte ette retkota 2nd plur. olette retkottaneet ette ole retkottaneet
3rd plur. retkottavat eivät retkota 3rd plur. ovat retkottaneet eivät ole retkottaneet
passive retkotetaan ei retkoteta passive on retkotettu ei ole retkotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkotin en retkottanut 1st sing. olin retkottanut en ollut retkottanut
2nd sing. retkotit et retkottanut 2nd sing. olit retkottanut et ollut retkottanut
3rd sing. retkotti ei retkottanut 3rd sing. oli retkottanut ei ollut retkottanut
1st plur. retkotimme emme retkottaneet 1st plur. olimme retkottaneet emme olleet retkottaneet
2nd plur. retkotitte ette retkottaneet 2nd plur. olitte retkottaneet ette olleet retkottaneet
3rd plur. retkottivat eivät retkottaneet 3rd plur. olivat retkottaneet eivät olleet retkottaneet
passive retkotettiin ei retkotettu passive oli retkotettu ei ollut retkotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkottaisin en retkottaisi 1st sing. olisin retkottanut en olisi retkottanut
2nd sing. retkottaisit et retkottaisi 2nd sing. olisit retkottanut et olisi retkottanut
3rd sing. retkottaisi ei retkottaisi 3rd sing. olisi retkottanut ei olisi retkottanut
1st plur. retkottaisimme emme retkottaisi 1st plur. olisimme retkottaneet emme olisi retkottaneet
2nd plur. retkottaisitte ette retkottaisi 2nd plur. olisitte retkottaneet ette olisi retkottaneet
3rd plur. retkottaisivat eivät retkottaisi 3rd plur. olisivat retkottaneet eivät olisi retkottaneet
passive retkotettaisiin ei retkotettaisi passive olisi retkotettu ei olisi retkotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. retkota älä retkota 2nd sing. ole retkottanut älä ole retkottanut
3rd sing. retkottakoon älköön retkottako 3rd sing. olkoon retkottanut älköön olko retkottanut
1st plur. retkottakaamme älkäämme retkottako 1st plur. olkaamme retkottaneet älkäämme olko retkottaneet
2nd plur. retkottakaa älkää retkottako 2nd plur. olkaa retkottaneet älkää olko retkottaneet
3rd plur. retkottakoot älkööt retkottako 3rd plur. olkoot retkottaneet älkööt olko retkottaneet
passive retkotettakoon älköön retkotettako passive olkoon retkotettu älköön olko retkotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. retkottanen en retkottane 1st sing. lienen retkottanut en liene retkottanut
2nd sing. retkottanet et retkottane 2nd sing. lienet retkottanut et liene retkottanut
3rd sing. retkottanee ei retkottane 3rd sing. lienee retkottanut ei liene retkottanut
1st plur. retkottanemme emme retkottane 1st plur. lienemme retkottaneet emme liene retkottaneet
2nd plur. retkottanette ette retkottane 2nd plur. lienette retkottaneet ette liene retkottaneet
3rd plur. retkottanevat eivät retkottane 3rd plur. lienevät retkottaneet eivät liene retkottaneet
passive retkotettaneen ei retkotettane passive lienee retkotettu ei liene retkotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st retkottaa present retkottava retkotettava
long 1st2 retkottaakseen past retkottanut retkotettu
2nd inessive1 retkottaessa retkotettaessa agent1, 3 retkottama
instructive retkottaen negative retkottamaton
3rd inessive retkottamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative retkottamasta
illative retkottamaan
adessive retkottamalla
abessive retkottamatta
instructive retkottaman retkotettaman
4th nominative retkottaminen
partitive retkottamista
5th2 retkottamaisillaan