riitautua

Finnish

Etymology

riita +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːtɑu̯tuɑˣ/, [ˈriːt̪ɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): rii‧tau‧tu‧a

Verb

riitautua

1. Synonym of riitaantua

Conjugation

Inflection of riitautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riitaudun	en riitaudu	1st sing.	olen riitautunut	en ole riitautunut
2nd sing.		riitaudut	et riitaudu	2nd sing.	olet riitautunut	et ole riitautunut
3rd sing.		riitautuu	ei riitaudu	3rd sing.	on riitautunut	ei ole riitautunut
1st plur.		riitaudumme	emme riitaudu	1st plur.	olemme riitautuneet	emme ole riitautuneet
2nd plur.		riitaudutte	ette riitaudu	2nd plur.	olette riitautuneet	ette ole riitautuneet
3rd plur.		riitautuvat	eivät riitaudu	3rd plur.	ovat riitautuneet	eivät ole riitautuneet
passive		riitaudutaan	ei riitauduta	passive	on riitauduttu	ei ole riitauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riitauduin	en riitautunut	1st sing.	olin riitautunut	en ollut riitautunut
2nd sing.		riitauduit	et riitautunut	2nd sing.	olit riitautunut	et ollut riitautunut
3rd sing.		riitautui	ei riitautunut	3rd sing.	oli riitautunut	ei ollut riitautunut
1st plur.		riitauduimme	emme riitautuneet	1st plur.	olimme riitautuneet	emme olleet riitautuneet
2nd plur.		riitauduitte	ette riitautuneet	2nd plur.	olitte riitautuneet	ette olleet riitautuneet
3rd plur.		riitautuivat	eivät riitautuneet	3rd plur.	olivat riitautuneet	eivät olleet riitautuneet
passive		riitauduttiin	ei riitauduttu	passive	oli riitauduttu	ei ollut riitauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riitautuisin	en riitautuisi	1st sing.	olisin riitautunut	en olisi riitautunut
2nd sing.		riitautuisit	et riitautuisi	2nd sing.	olisit riitautunut	et olisi riitautunut
3rd sing.		riitautuisi	ei riitautuisi	3rd sing.	olisi riitautunut	ei olisi riitautunut
1st plur.		riitautuisimme	emme riitautuisi	1st plur.	olisimme riitautuneet	emme olisi riitautuneet
2nd plur.		riitautuisitte	ette riitautuisi	2nd plur.	olisitte riitautuneet	ette olisi riitautuneet
3rd plur.		riitautuisivat	eivät riitautuisi	3rd plur.	olisivat riitautuneet	eivät olisi riitautuneet
passive		riitauduttaisiin	ei riitauduttaisi	passive	olisi riitauduttu	ei olisi riitauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		riitaudu	älä riitaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		riitautukoon	älköön riitautuko	3rd sing.	olkoon riitautunut	älköön olko riitautunut
1st plur.		riitautukaamme	älkäämme riitautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		riitautukaa	älkää riitautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		riitautukoot	älkööt riitautuko	3rd plur.	olkoot riitautuneet	älkööt olko riitautuneet
passive		riitauduttakoon	älköön riitauduttako	passive	olkoon riitauduttu	älköön olko riitauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riitautunen	en riitautune	1st sing.	lienen riitautunut	en liene riitautunut
2nd sing.		riitautunet	et riitautune	2nd sing.	lienet riitautunut	et liene riitautunut
3rd sing.		riitautunee	ei riitautune	3rd sing.	lienee riitautunut	ei liene riitautunut
1st plur.		riitautunemme	emme riitautune	1st plur.	lienemme riitautuneet	emme liene riitautuneet
2nd plur.		riitautunette	ette riitautune	2nd plur.	lienette riitautuneet	ette liene riitautuneet
3rd plur.		riitautunevat	eivät riitautune	3rd plur.	lienevät riitautuneet	eivät liene riitautuneet
passive		riitauduttaneen	ei riitauduttane	passive	lienee riitauduttu	ei liene riitauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		riitautua		present	riitautuva	riitauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riitautuakseni riitautuaksemme 2nd riitautuaksesi riitautuaksenne 3rd riitautuakseen riitautuaksensa		past	riitautunut	riitauduttu
2nd	inessive2	riitautuessa	riitauduttaessa	agent3	riitautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st riitautuessani riitautuessamme 2nd riitautuessasi riitautuessanne 3rd riitautuessaan riitautuessansa		negative	riitautumaton
	instructive	riitautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	riitautumassa	—
	elative	riitautumasta	—
	illative	riitautumaan	—
	adessive	riitautumalla	—
	abessive	riitautumatta	—
	instructive	riitautuman	riitauduttaman
4th4	verbal noun	riitautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riitautumaisillani riitautumaisillamme 2nd riitautumaisillasi riitautumaisillanne 3rd riitautumaisillaan riitautumaisillansa

Further reading

• “riitautua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03