roikotella

Finnish

Etymology

roikottaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈroi̯kotelːɑˣ/, [ˈro̞i̯ko̞ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): roi‧ko‧tel‧la

Verb

roikotella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of roikottaa (“to dangle”)

Conjugation

Inflection of roikotella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		roikottelen	en roikottele	1st sing.	olen roikotellut	en ole roikotellut
2nd sing.		roikottelet	et roikottele	2nd sing.	olet roikotellut	et ole roikotellut
3rd sing.		roikottelee	ei roikottele	3rd sing.	on roikotellut	ei ole roikotellut
1st plur.		roikottelemme	emme roikottele	1st plur.	olemme roikotelleet	emme ole roikotelleet
2nd plur.		roikottelette	ette roikottele	2nd plur.	olette roikotelleet	ette ole roikotelleet
3rd plur.		roikottelevat	eivät roikottele	3rd plur.	ovat roikotelleet	eivät ole roikotelleet
passive		roikotellaan	ei roikotella	passive	on roikoteltu	ei ole roikoteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		roikottelin	en roikotellut	1st sing.	olin roikotellut	en ollut roikotellut
2nd sing.		roikottelit	et roikotellut	2nd sing.	olit roikotellut	et ollut roikotellut
3rd sing.		roikotteli	ei roikotellut	3rd sing.	oli roikotellut	ei ollut roikotellut
1st plur.		roikottelimme	emme roikotelleet	1st plur.	olimme roikotelleet	emme olleet roikotelleet
2nd plur.		roikottelitte	ette roikotelleet	2nd plur.	olitte roikotelleet	ette olleet roikotelleet
3rd plur.		roikottelivat	eivät roikotelleet	3rd plur.	olivat roikotelleet	eivät olleet roikotelleet
passive		roikoteltiin	ei roikoteltu	passive	oli roikoteltu	ei ollut roikoteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		roikottelisin	en roikottelisi	1st sing.	olisin roikotellut	en olisi roikotellut
2nd sing.		roikottelisit	et roikottelisi	2nd sing.	olisit roikotellut	et olisi roikotellut
3rd sing.		roikottelisi	ei roikottelisi	3rd sing.	olisi roikotellut	ei olisi roikotellut
1st plur.		roikottelisimme	emme roikottelisi	1st plur.	olisimme roikotelleet	emme olisi roikotelleet
2nd plur.		roikottelisitte	ette roikottelisi	2nd plur.	olisitte roikotelleet	ette olisi roikotelleet
3rd plur.		roikottelisivat	eivät roikottelisi	3rd plur.	olisivat roikotelleet	eivät olisi roikotelleet
passive		roikoteltaisiin	ei roikoteltaisi	passive	olisi roikoteltu	ei olisi roikoteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		roikottele	älä roikottele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		roikotelkoon	älköön roikotelko	3rd sing.	olkoon roikotellut	älköön olko roikotellut
1st plur.		roikotelkaamme	älkäämme roikotelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		roikotelkaa	älkää roikotelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		roikotelkoot	älkööt roikotelko	3rd plur.	olkoot roikotelleet	älkööt olko roikotelleet
passive		roikoteltakoon	älköön roikoteltako	passive	olkoon roikoteltu	älköön olko roikoteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		roikotellen	en roikotelle	1st sing.	lienen roikotellut	en liene roikotellut
2nd sing.		roikotellet	et roikotelle	2nd sing.	lienet roikotellut	et liene roikotellut
3rd sing.		roikotellee	ei roikotelle	3rd sing.	lienee roikotellut	ei liene roikotellut
1st plur.		roikotellemme	emme roikotelle	1st plur.	lienemme roikotelleet	emme liene roikotelleet
2nd plur.		roikotellette	ette roikotelle	2nd plur.	lienette roikotelleet	ette liene roikotelleet
3rd plur.		roikotellevat	eivät roikotelle	3rd plur.	lienevät roikotelleet	eivät liene roikotelleet
passive		roikoteltaneen	ei roikoteltane	passive	lienee roikoteltu	ei liene roikoteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		roikotella		present	roikotteleva	roikoteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st roikotellakseni roikotellaksemme 2nd roikotellaksesi roikotellaksenne 3rd roikotellakseen roikotellaksensa		past	roikotellut	roikoteltu
2nd	inessive2	roikotellessa	roikoteltaessa	agent4	roikottelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st roikotellessani roikotellessamme 2nd roikotellessasi roikotellessanne 3rd roikotellessaan roikotellessansa		negative	roikottelematon
	instructive	roikotellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	roikottelemassa	—
	elative	roikottelemasta	—
	illative	roikottelemaan	—
	adessive	roikottelemalla	—
	abessive	roikottelematta	—
	instructive	roikotteleman	roikoteltaman
4th3	verbal noun	roikotteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st roikottelemaisillani roikottelemaisillamme 2nd roikottelemaisillasi roikottelemaisillanne 3rd roikottelemaisillaan roikottelemaisillansa

Further reading

• “roikotella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• klooreilta