ryhmäkunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ryhmä +‎ kunta

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈryhmæˌkuntɑ/, [ˈryçmæˌkun̪t̪ɑ]
  • Hyphenation: ryh‧mä‧kun‧ta

Noun[edit]

ryhmäkunta

  1. faction, clique, party

Declension[edit]

Inflection of ryhmäkunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative ryhmäkunta ryhmäkunnat
genitive ryhmäkunnan ryhmäkuntien
partitive ryhmäkuntaa ryhmäkuntia
illative ryhmäkuntaan ryhmäkuntiin
singular plural
nominative ryhmäkunta ryhmäkunnat
accusative nom. ryhmäkunta ryhmäkunnat
gen. ryhmäkunnan
genitive ryhmäkunnan ryhmäkuntien
ryhmäkuntainrare
partitive ryhmäkuntaa ryhmäkuntia
inessive ryhmäkunnassa ryhmäkunnissa
elative ryhmäkunnasta ryhmäkunnista
illative ryhmäkuntaan ryhmäkuntiin
adessive ryhmäkunnalla ryhmäkunnilla
ablative ryhmäkunnalta ryhmäkunnilta
allative ryhmäkunnalle ryhmäkunnille
essive ryhmäkuntana ryhmäkuntina
translative ryhmäkunnaksi ryhmäkunniksi
instructive ryhmäkunnin
abessive ryhmäkunnatta ryhmäkunnitta
comitative ryhmäkuntineen

Anagrams[edit]