rypyttyä

Finnish

Etymology

rypyttää +‎ -yä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrypytːyæˣ/, [ˈrypyt̪ˌt̪yæ(ʔ)]
• Rhymes: -yæ
• Syllabification^(key): ry‧pyt‧ty‧ä

Verb

rypyttyä

1. (intransitive) to become crinkled or rumpled

Conjugation

Inflection of rypyttyä (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypytyn	en rypyty	1st sing.	olen rypyttynyt	en ole rypyttynyt
2nd sing.		rypytyt	et rypyty	2nd sing.	olet rypyttynyt	et ole rypyttynyt
3rd sing.		rypyttyy	ei rypyty	3rd sing.	on rypyttynyt	ei ole rypyttynyt
1st plur.		rypytymme	emme rypyty	1st plur.	olemme rypyttyneet	emme ole rypyttyneet
2nd plur.		rypytytte	ette rypyty	2nd plur.	olette rypyttyneet	ette ole rypyttyneet
3rd plur.		rypyttyvät	eivät rypyty	3rd plur.	ovat rypyttyneet	eivät ole rypyttyneet
passive		rypytytään	ei rypytytä	passive	on rypytytty	ei ole rypytytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypytyin	en rypyttynyt	1st sing.	olin rypyttynyt	en ollut rypyttynyt
2nd sing.		rypytyit	et rypyttynyt	2nd sing.	olit rypyttynyt	et ollut rypyttynyt
3rd sing.		rypyttyi	ei rypyttynyt	3rd sing.	oli rypyttynyt	ei ollut rypyttynyt
1st plur.		rypytyimme	emme rypyttyneet	1st plur.	olimme rypyttyneet	emme olleet rypyttyneet
2nd plur.		rypytyitte	ette rypyttyneet	2nd plur.	olitte rypyttyneet	ette olleet rypyttyneet
3rd plur.		rypyttyivät	eivät rypyttyneet	3rd plur.	olivat rypyttyneet	eivät olleet rypyttyneet
passive		rypytyttiin	ei rypytytty	passive	oli rypytytty	ei ollut rypytytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypyttyisin	en rypyttyisi	1st sing.	olisin rypyttynyt	en olisi rypyttynyt
2nd sing.		rypyttyisit	et rypyttyisi	2nd sing.	olisit rypyttynyt	et olisi rypyttynyt
3rd sing.		rypyttyisi	ei rypyttyisi	3rd sing.	olisi rypyttynyt	ei olisi rypyttynyt
1st plur.		rypyttyisimme	emme rypyttyisi	1st plur.	olisimme rypyttyneet	emme olisi rypyttyneet
2nd plur.		rypyttyisitte	ette rypyttyisi	2nd plur.	olisitte rypyttyneet	ette olisi rypyttyneet
3rd plur.		rypyttyisivät	eivät rypyttyisi	3rd plur.	olisivat rypyttyneet	eivät olisi rypyttyneet
passive		rypytyttäisiin	ei rypytyttäisi	passive	olisi rypytytty	ei olisi rypytytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rypyty	älä rypyty	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rypyttyköön	älköön rypyttykö	3rd sing.	olkoon rypyttynyt	älköön olko rypyttynyt
1st plur.		rypyttykäämme	älkäämme rypyttykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rypyttykää	älkää rypyttykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rypyttykööt	älkööt rypyttykö	3rd plur.	olkoot rypyttyneet	älkööt olko rypyttyneet
passive		rypytyttäköön	älköön rypytyttäkö	passive	olkoon rypytytty	älköön olko rypytytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypyttynen	en rypyttyne	1st sing.	lienen rypyttynyt	en liene rypyttynyt
2nd sing.		rypyttynet	et rypyttyne	2nd sing.	lienet rypyttynyt	et liene rypyttynyt
3rd sing.		rypyttynee	ei rypyttyne	3rd sing.	lienee rypyttynyt	ei liene rypyttynyt
1st plur.		rypyttynemme	emme rypyttyne	1st plur.	lienemme rypyttyneet	emme liene rypyttyneet
2nd plur.		rypyttynette	ette rypyttyne	2nd plur.	lienette rypyttyneet	ette liene rypyttyneet
3rd plur.		rypyttynevät	eivät rypyttyne	3rd plur.	lienevät rypyttyneet	eivät liene rypyttyneet
passive		rypytyttäneen	ei rypytyttäne	passive	lienee rypytytty	ei liene rypytytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rypyttyä		present	rypyttyvä	rypytyttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypyttyäkseni rypyttyäksemme 2nd rypyttyäksesi rypyttyäksenne 3rd rypyttyäkseen rypyttyäksensä		past	rypyttynyt	rypytytty
2nd	inessive2	rypyttyessä	rypytyttäessä	agent3	rypyttymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypyttyessäni rypyttyessämme 2nd rypyttyessäsi rypyttyessänne 3rd rypyttyessään rypyttyessänsä		negative	rypyttymätön
	instructive	rypyttyen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rypyttymässä	—
	elative	rypyttymästä	—
	illative	rypyttymään	—
	adessive	rypyttymällä	—
	abessive	rypyttymättä	—
	instructive	rypyttymän	rypytyttämän
4th4	verbal noun	rypyttyminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypyttymäisilläni rypyttymäisillämme 2nd rypyttymäisilläsi rypyttymäisillänne 3rd rypyttymäisillään rypyttymäisillänsä

Anagrams

• pyryttyä