säännötön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sääntö +‎ -tön

Adjective[edit]

säännötön (comparative säännöttömämpi, superlative säännöttömin)

  1. irregular

Declension[edit]

Inflection of säännötön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative säännötön säännöttömät
genitive säännöttömän säännöttömien
partitive säännötöntä säännöttömiä
illative säännöttömään säännöttömiin
singular plural
nominative säännötön säännöttömät
accusative nom. säännötön säännöttömät
gen. säännöttömän
genitive säännöttömän säännöttömien
säännötöntenrare
partitive säännötöntä säännöttömiä
inessive säännöttömässä säännöttömissä
elative säännöttömästä säännöttömistä
illative säännöttömään säännöttömiin
adessive säännöttömällä säännöttömillä
ablative säännöttömältä säännöttömiltä
allative säännöttömälle säännöttömille
essive säännöttömänä säännöttöminä
translative säännöttömäksi säännöttömiksi
instructive säännöttömin
abessive säännöttömättä säännöttömittä
comitative säännöttömine