säännöttömyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

säännötön +‎ -yys

Noun[edit]

säännöttömyys

  1. irregularity
  2. anomaly (inconsistency)

Declension[edit]

Inflection of säännöttömyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative säännöttömyys säännöttömyydet
genitive säännöttömyyden säännöttömyyksien
partitive säännöttömyyttä säännöttömyyksiä
illative säännöttömyyteen säännöttömyyksiin
singular plural
nominative säännöttömyys säännöttömyydet
accusative nom. säännöttömyys säännöttömyydet
gen. säännöttömyyden
genitive säännöttömyyden säännöttömyyksien
partitive säännöttömyyttä säännöttömyyksiä
inessive säännöttömyydessä säännöttömyyksissä
elative säännöttömyydestä säännöttömyyksistä
illative säännöttömyyteen säännöttömyyksiin
adessive säännöttömyydellä säännöttömyyksillä
ablative säännöttömyydeltä säännöttömyyksiltä
allative säännöttömyydelle säännöttömyyksille
essive säännöttömyytenä säännöttömyyksinä
translative säännöttömyydeksi säännöttömyyksiksi
instructive säännöttömyyksin
abessive säännöttömyydettä säännöttömyyksittä
comitative säännöttömyyksineen