särmikäs

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

särmi- +‎ -käs

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsærmikæs/, [ˈs̠ærmikæs̠]
  • Rhymes: -ærmikæs
  • Syllabification: sär‧mi‧käs

Adjective[edit]

särmikäs (comparative särmikkäämpi, superlative särmikkäin)

  1. jagged
  2. edgy

Declension[edit]

Inflection of särmikäs (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative särmikäs särmikkäät
genitive särmikkään särmikkäiden
särmikkäitten
partitive särmikästä särmikkäitä
illative särmikkääseen särmikkäisiin
singular plural
nominative särmikäs särmikkäät
accusative nom. särmikäs särmikkäät
gen. särmikkään
genitive särmikkään särmikkäiden
särmikkäitten
partitive särmikästä särmikkäitä
inessive särmikkäässä särmikkäissä
elative särmikkäästä särmikkäistä
illative särmikkääseen särmikkäisiin
särmikkäihinrare
adessive särmikkäällä särmikkäillä
ablative särmikkäältä särmikkäiltä
allative särmikkäälle särmikkäille
essive särmikkäänä särmikkäinä
translative särmikkääksi särmikkäiksi
instructive särmikkäin
abessive särmikkäättä särmikkäittä
comitative särmikkäine
Possessive forms of särmikäs (type vieras)
possessor singular plural
1st person särmikkääni särmikkäämme
2nd person särmikkääsi särmikkäänne
3rd person särmikkäänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.