säyne

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology[edit]

From Proto-Finno-Ugric *säwnä. Contains the suffix -e. Cognates include Estonian säinas, Northern Sami seavnnját and Hungarian őn.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈsæyne̞ˣ]
  • Hyphenation: säy‧ne

Noun[edit]

säyne

  1. ide, Leuciscus idus

Declension[edit]

Inflection of säyne (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative säyne säyneet
genitive säyneen säyneiden
säyneitten
partitive säynettä säyneitä
illative säyneeseen säyneisiin
säyneihin
singular plural
nominative säyne säyneet
accusative nom. säyne säyneet
gen. säyneen
genitive säyneen säyneiden
säyneitten
partitive säynettä säyneitä
inessive säyneessä säyneissä
elative säyneestä säyneistä
illative säyneeseen säyneisiin
säyneihin
adessive säyneellä säyneillä
ablative säyneeltä säyneiltä
allative säyneelle säyneille
essive säyneenä säyneinä
translative säyneeksi säyneiksi
instructive säynein
abessive säyneettä säyneittä
comitative säyneineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]