sanaliitto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sana (word) +‎ liitto (union)

Noun[edit]

sanaliitto

  1. (grammar) set phrase, fixed phrase

Usage notes[edit]

Declension[edit]

Inflection of sanaliitto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative sanaliitto sanaliitot
genitive sanaliiton sanaliittojen
partitive sanaliittoa sanaliittoja
illative sanaliittoon sanaliittoihin
singular plural
nominative sanaliitto sanaliitot
accusative nom. sanaliitto sanaliitot
gen. sanaliiton
genitive sanaliiton sanaliittojen
partitive sanaliittoa sanaliittoja
inessive sanaliitossa sanaliitoissa
elative sanaliitosta sanaliitoista
illative sanaliittoon sanaliittoihin
adessive sanaliitolla sanaliitoilla
ablative sanaliitolta sanaliitoilta
allative sanaliitolle sanaliitoille
essive sanaliittona sanaliittoina
translative sanaliitoksi sanaliitoiksi
instructive sanaliitoin
abessive sanaliitotta sanaliitoitta
comitative sanaliittoineen
Possessive forms of sanaliitto (type valo)
possessor singular plural
1st person sanaliittoni sanaliittomme
2nd person sanaliittosi sanaliittonne
3rd person sanaliittonsa

See also[edit]

Anagrams[edit]