Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search


(index se)


From seka +‎ -(a)ntua.



  1. (intransitive) To get mixed up.
  2. (intransitive) To get involved.


Inflection of sekaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannun en sekaannu 1st sing. olen sekaantunut en ole sekaantunut
2nd sing. sekaannut et sekaannu 2nd sing. olet sekaantunut et ole sekaantunut
3rd sing. sekaantuu ei sekaannu 3rd sing. on sekaantunut ei ole sekaantunut
1st plur. sekaannumme emme sekaannu 1st plur. olemme sekaantuneet emme ole sekaantuneet
2nd plur. sekaannutte ette sekaannu 2nd plur. olette sekaantuneet ette ole sekaantuneet
3rd plur. sekaantuvat eivät sekaannu 3rd plur. ovat sekaantuneet eivät ole sekaantuneet
passive sekaannutaan ei sekaannuta passive on sekaannuttu ei ole sekaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannuin en sekaantunut 1st sing. olin sekaantunut en ollut sekaantunut
2nd sing. sekaannuit et sekaantunut 2nd sing. olit sekaantunut et ollut sekaantunut
3rd sing. sekaantui ei sekaantunut 3rd sing. oli sekaantunut ei ollut sekaantunut
1st plur. sekaannuimme emme sekaantuneet 1st plur. olimme sekaantuneet emme olleet sekaantuneet
2nd plur. sekaannuitte ette sekaantuneet 2nd plur. olitte sekaantuneet ette olleet sekaantuneet
3rd plur. sekaantuivat eivät sekaantuneet 3rd plur. olivat sekaantuneet eivät olleet sekaantuneet
passive sekaannuttiin ei sekaannuttu passive oli sekaannuttu ei ollut sekaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaantuisin en sekaantuisi 1st sing. olisin sekaantunut en olisi sekaantunut
2nd sing. sekaantuisit et sekaantuisi 2nd sing. olisit sekaantunut et olisi sekaantunut
3rd sing. sekaantuisi ei sekaantuisi 3rd sing. olisi sekaantunut ei olisi sekaantunut
1st plur. sekaantuisimme emme sekaantuisi 1st plur. olisimme sekaantuneet emme olisi sekaantuneet
2nd plur. sekaantuisitte ette sekaantuisi 2nd plur. olisitte sekaantuneet ette olisi sekaantuneet
3rd plur. sekaantuisivat eivät sekaantuisi 3rd plur. olisivat sekaantuneet eivät olisi sekaantuneet
passive sekaannuttaisiin ei sekaannuttaisi passive olisi sekaannuttu ei olisi sekaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sekaannu älä sekaannu 2nd sing. ole sekaantunut älä ole sekaantunut
3rd sing. sekaantukoon älköön sekaantuko 3rd sing. olkoon sekaantunut älköön olko sekaantunut
1st plur. sekaantukaamme älkäämme sekaantuko 1st plur. olkaamme sekaantuneet älkäämme olko sekaantuneet
2nd plur. sekaantukaa älkää sekaantuko 2nd plur. olkaa sekaantuneet älkää olko sekaantuneet
3rd plur. sekaantukoot älkööt sekaantuko 3rd plur. olkoot sekaantuneet älkööt olko sekaantuneet
passive sekaannuttakoon älköön sekaannuttako passive olkoon sekaannuttu älköön olko sekaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaantunen en sekaantune 1st sing. lienen sekaantunut en liene sekaantunut
2nd sing. sekaantunet et sekaantune 2nd sing. lienet sekaantunut et liene sekaantunut
3rd sing. sekaantunee ei sekaantune 3rd sing. lienee sekaantunut ei liene sekaantunut
1st plur. sekaantunemme emme sekaantune 1st plur. lienemme sekaantuneet emme liene sekaantuneet
2nd plur. sekaantunette ette sekaantune 2nd plur. lienette sekaantuneet ette liene sekaantuneet
3rd plur. sekaantunevat eivät sekaantune 3rd plur. lienevät sekaantuneet eivät liene sekaantuneet
passive sekaannuttaneen ei sekaannuttane passive lienee sekaannuttu ei liene sekaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sekaantua present sekaantuva sekaannuttava
long 1st2 sekaantuakseen past sekaantunut sekaannuttu
2nd inessive1 sekaantuessa sekaannuttaessa agent1, 3 sekaantuma
instructive sekaantuen negative sekaantumaton
3rd inessive sekaantumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative sekaantumasta
illative sekaantumaan
adessive sekaantumalla
abessive sekaantumatta
instructive sekaantuman sekaannuttaman
4th nominative sekaantuminen
partitive sekaantumista
5th2 sekaantumaisillaan