siitake

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈsiːt̪ɑke̞(ˣ)]
  • Hyphenation: sii‧ta‧ke

Noun[edit]

siitake

  1. shiitake (Lentinula edodes)

Declension[edit]

Inflection of siitake (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
singular plural
nominative siitakeˣ siitakkeet
accusative nom.? siitakeˣ siitakkeet
gen. siitakkeen
genitive siitakkeen siitakkeiden
siitakkeitten
partitive siitaketta siitakkeita
inessive siitakkeessa siitakkeissa
elative siitakkeesta siitakkeista
illative siitakkeeseen siitakkeisiin
siitakkeihin
adessive siitakkeella siitakkeilla
ablative siitakkeelta siitakkeilta
allative siitakkeelleˣ siitakkeilleˣ
essive siitakkeena siitakkeina
translative siitakkeeksi siitakkeiksi
instructive siitakkein
abessive siitakkeetta siitakkeitta
comitative siitakkeineen
Inflection of siitake (Kotus type 8/nalle, no gradation)
singular plural
nominative siitake siitaket
accusative nom.? siitake siitaket
gen. siitaken
genitive siitaken siitakejen
siitakeinrare
partitive siitakea siitakeja
inessive siitakessa siitakeissa
elative siitakesta siitakeista
illative siitakeen siitakeihin
adessive siitakella siitakeilla
ablative siitakelta siitakeilta
allative siitakelleˣ siitakeilleˣ
essive siitakena siitakeina
translative siitakeksi siitakeiksi
instructive siitakein
abessive siitaketta siitakeitta
comitative siitakeineen