sinelmä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sine- (blue) +‎ -lmä

Noun[edit]

sinelmä

  1. A bruise.

Declension[edit]

Inflection of sinelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative sinelmä sinelmät
genitive sinelmän sinelmien
partitive sinelmää sinelmiä
illative sinelmään sinelmiin
singular plural
nominative sinelmä sinelmät
accusative nom. sinelmä sinelmät
gen. sinelmän
genitive sinelmän sinelmien
sinelmäinrare
partitive sinelmää sinelmiä
inessive sinelmässä sinelmissä
elative sinelmästä sinelmistä
illative sinelmään sinelmiin
adessive sinelmällä sinelmillä
ablative sinelmältä sinelmiltä
allative sinelmälle sinelmille
essive sinelmänä sinelminä
translative sinelmäksi sinelmiksi
instructive sinelmin
abessive sinelmättä sinelmittä
comitative sinelmineen

Synonyms[edit]