skuutti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Old Norse skaut.

Noun[edit]

skuutti

  1. (nautical) sheet (rope to adjust sail)

Declension[edit]

Inflection of skuutti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative skuutti skuutit
genitive skuutin skuuttien
partitive skuuttia skuutteja
illative skuuttiin skuutteihin
singular plural
nominative skuutti skuutit
accusative nom. skuutti skuutit
gen. skuutin
genitive skuutin skuuttien
partitive skuuttia skuutteja
inessive skuutissa skuuteissa
elative skuutista skuuteista
illative skuuttiin skuutteihin
adessive skuutilla skuuteilla
ablative skuutilta skuuteilta
allative skuutille skuuteille
essive skuuttina skuutteina
translative skuutiksi skuuteiksi
instructive skuutein
abessive skuutitta skuuteitta
comitative skuutteineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]