solmukohta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

solmu +‎ kohta

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsolmuˌkohtɑ/, [ˈs̠o̞lmuˌko̞xt̪ɑ]
  • Hyphenation: sol‧mu‧koh‧ta

Noun[edit]

solmukohta

  1. hub (a place where many routes meet)

Declension[edit]

Inflection of solmukohta (Kotus type 10/koira, t-d gradation)
nominative solmukohta solmukohdat
genitive solmukohdan solmukohtien
partitive solmukohtaa solmukohtia
illative solmukohtaan solmukohtiin
singular plural
nominative solmukohta solmukohdat
accusative nom. solmukohta solmukohdat
gen. solmukohdan
genitive solmukohdan solmukohtien
solmukohtainrare
partitive solmukohtaa solmukohtia
inessive solmukohdassa solmukohdissa
elative solmukohdasta solmukohdista
illative solmukohtaan solmukohtiin
adessive solmukohdalla solmukohdilla
ablative solmukohdalta solmukohdilta
allative solmukohdalle solmukohdille
essive solmukohtana solmukohtina
translative solmukohdaksi solmukohdiksi
instructive solmukohdin
abessive solmukohdatta solmukohditta
comitative solmukohtineen