suruaika

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

suruaika

  1. mourning period

Declension[edit]

Inflection of suruaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative suruaika suruajat
genitive suruajan suruaikojen
partitive suruaikaa suruaikoja
illative suruaikaan suruaikoihin
singular plural
nominative suruaika suruajat
accusative nom.? suruaika suruajat
gen. suruajan
genitive suruajan suruaikojen
suruaikainrare
partitive suruaikaa suruaikoja
inessive suruajassa suruajoissa
elative suruajasta suruajoista
illative suruaikaan suruaikoihin
adessive suruajalla suruajoilla
ablative suruajalta suruajoilta
allative suruajalle suruajoille
essive suruaikana suruaikoina
translative suruajaksi suruajoiksi
instructive suruajoin
abessive suruajatta suruajoitta
comitative suruaikoineen