suunnaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suunta ‎(direction) +‎ -ton ‎(-less)

Adjective[edit]

suunnaton  (comparative suunnattomampi, superlative suunnattomin)

  1. enormous, immense
  2. aimless

Declension[edit]

Inflection of suunnaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative suunnaton suunnattomat
genitive suunnattoman suunnattomien
partitive suunnatonta suunnattomia
illative suunnattomaan suunnattomiin
singular plural
nominative suunnaton suunnattomat
accusative nom.? suunnaton suunnattomat
gen. suunnattoman
genitive suunnattoman suunnattomien
suunnatontenrare
partitive suunnatonta suunnattomia
inessive suunnattomassa suunnattomissa
elative suunnattomasta suunnattomista
illative suunnattomaan suunnattomiin
adessive suunnattomalla suunnattomilla
ablative suunnattomalta suunnattomilta
allative suunnattomalleˣ suunnattomilleˣ
essive suunnattomana suunnattomina
translative suunnattomaksi suunnattomiksi
instructive suunnattomin
abessive suunnattomatta suunnattomitta
comitative suunnattomine

Derived terms[edit]