syytellä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From syyttää +‎ -ella.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsyːtelːæˣ/, [ˈs̠yːt̪e̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -yːtelːæ
  • Syllabification(key): syy‧tel‧lä

Verb

[edit]

syytellä

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of syyttää (to accuse, blame)

Conjugation

[edit]
Inflection of syytellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. syyttelen en syyttele 1st sing. olen syytellyt en ole syytellyt
2nd sing. syyttelet et syyttele 2nd sing. olet syytellyt et ole syytellyt
3rd sing. syyttelee ei syyttele 3rd sing. on syytellyt ei ole syytellyt
1st plur. syyttelemme emme syyttele 1st plur. olemme syytelleet emme ole syytelleet
2nd plur. syyttelette ette syyttele 2nd plur. olette syytelleet ette ole syytelleet
3rd plur. syyttelevät eivät syyttele 3rd plur. ovat syytelleet eivät ole syytelleet
passive syytellään ei syytellä passive on syytelty ei ole syytelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. syyttelin en syytellyt 1st sing. olin syytellyt en ollut syytellyt
2nd sing. syyttelit et syytellyt 2nd sing. olit syytellyt et ollut syytellyt
3rd sing. syytteli ei syytellyt 3rd sing. oli syytellyt ei ollut syytellyt
1st plur. syyttelimme emme syytelleet 1st plur. olimme syytelleet emme olleet syytelleet
2nd plur. syyttelitte ette syytelleet 2nd plur. olitte syytelleet ette olleet syytelleet
3rd plur. syyttelivät eivät syytelleet 3rd plur. olivat syytelleet eivät olleet syytelleet
passive syyteltiin ei syytelty passive oli syytelty ei ollut syytelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. syyttelisin en syyttelisi 1st sing. olisin syytellyt en olisi syytellyt
2nd sing. syyttelisit et syyttelisi 2nd sing. olisit syytellyt et olisi syytellyt
3rd sing. syyttelisi ei syyttelisi 3rd sing. olisi syytellyt ei olisi syytellyt
1st plur. syyttelisimme emme syyttelisi 1st plur. olisimme syytelleet emme olisi syytelleet
2nd plur. syyttelisitte ette syyttelisi 2nd plur. olisitte syytelleet ette olisi syytelleet
3rd plur. syyttelisivät eivät syyttelisi 3rd plur. olisivat syytelleet eivät olisi syytelleet
passive syyteltäisiin ei syyteltäisi passive olisi syytelty ei olisi syytelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. syyttele älä syyttele 2nd sing.
3rd sing. syytelköön älköön syytelkö 3rd sing. olkoon syytellyt älköön olko syytellyt
1st plur. syytelkäämme älkäämme syytelkö 1st plur.
2nd plur. syytelkää älkää syytelkö 2nd plur.
3rd plur. syytelkööt älkööt syytelkö 3rd plur. olkoot syytelleet älkööt olko syytelleet
passive syyteltäköön älköön syyteltäkö passive olkoon syytelty älköön olko syytelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. syytellen en syytelle 1st sing. lienen syytellyt en liene syytellyt
2nd sing. syytellet et syytelle 2nd sing. lienet syytellyt et liene syytellyt
3rd sing. syytellee ei syytelle 3rd sing. lienee syytellyt ei liene syytellyt
1st plur. syytellemme emme syytelle 1st plur. lienemme syytelleet emme liene syytelleet
2nd plur. syytellette ette syytelle 2nd plur. lienette syytelleet ette liene syytelleet
3rd plur. syytellevät eivät syytelle 3rd plur. lienevät syytelleet eivät liene syytelleet
passive syyteltäneen ei syyteltäne passive lienee syytelty ei liene syytelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st syytellä present syyttelevä syyteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st syytelläkseni syytelläksemme
2nd syytelläksesi syytelläksenne
3rd syytelläkseen
syytelläksensä
past syytellyt syytelty
2nd inessive2 syytellessä syyteltäessä agent4 syyttelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st syytellessäni syytellessämme
2nd syytellessäsi syytellessänne
3rd syytellessään
syytellessänsä
negative syyttelemätön
instructive syytellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive syyttelemässä
elative syyttelemästä
illative syyttelemään
adessive syyttelemällä
abessive syyttelemättä
instructive syyttelemän syyteltämän
4th3 verbal noun syytteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st syyttelemäisilläni syyttelemäisillämme
2nd syyttelemäisilläsi syyttelemäisillänne
3rd syyttelemäisillään
syyttelemäisillänsä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]