syytellä

Finnish

Etymology

From syyttää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsyːtelːæˣ/, [ˈs̠yːt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -yːtelːæ
• Syllabification^(key): syy‧tel‧lä

Verb

syytellä

1. (transitive, usually atelic) frequentative of syyttää (“to accuse, blame”)

Conjugation

Inflection of syytellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		syyttelen	en syyttele	1st sing.	olen syytellyt	en ole syytellyt
2nd sing.		syyttelet	et syyttele	2nd sing.	olet syytellyt	et ole syytellyt
3rd sing.		syyttelee	ei syyttele	3rd sing.	on syytellyt	ei ole syytellyt
1st plur.		syyttelemme	emme syyttele	1st plur.	olemme syytelleet	emme ole syytelleet
2nd plur.		syyttelette	ette syyttele	2nd plur.	olette syytelleet	ette ole syytelleet
3rd plur.		syyttelevät	eivät syyttele	3rd plur.	ovat syytelleet	eivät ole syytelleet
passive		syytellään	ei syytellä	passive	on syytelty	ei ole syytelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		syyttelin	en syytellyt	1st sing.	olin syytellyt	en ollut syytellyt
2nd sing.		syyttelit	et syytellyt	2nd sing.	olit syytellyt	et ollut syytellyt
3rd sing.		syytteli	ei syytellyt	3rd sing.	oli syytellyt	ei ollut syytellyt
1st plur.		syyttelimme	emme syytelleet	1st plur.	olimme syytelleet	emme olleet syytelleet
2nd plur.		syyttelitte	ette syytelleet	2nd plur.	olitte syytelleet	ette olleet syytelleet
3rd plur.		syyttelivät	eivät syytelleet	3rd plur.	olivat syytelleet	eivät olleet syytelleet
passive		syyteltiin	ei syytelty	passive	oli syytelty	ei ollut syytelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		syyttelisin	en syyttelisi	1st sing.	olisin syytellyt	en olisi syytellyt
2nd sing.		syyttelisit	et syyttelisi	2nd sing.	olisit syytellyt	et olisi syytellyt
3rd sing.		syyttelisi	ei syyttelisi	3rd sing.	olisi syytellyt	ei olisi syytellyt
1st plur.		syyttelisimme	emme syyttelisi	1st plur.	olisimme syytelleet	emme olisi syytelleet
2nd plur.		syyttelisitte	ette syyttelisi	2nd plur.	olisitte syytelleet	ette olisi syytelleet
3rd plur.		syyttelisivät	eivät syyttelisi	3rd plur.	olisivat syytelleet	eivät olisi syytelleet
passive		syyteltäisiin	ei syyteltäisi	passive	olisi syytelty	ei olisi syytelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		syyttele	älä syyttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		syytelköön	älköön syytelkö	3rd sing.	olkoon syytellyt	älköön olko syytellyt
1st plur.		syytelkäämme	älkäämme syytelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		syytelkää	älkää syytelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		syytelkööt	älkööt syytelkö	3rd plur.	olkoot syytelleet	älkööt olko syytelleet
passive		syyteltäköön	älköön syyteltäkö	passive	olkoon syytelty	älköön olko syytelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		syytellen	en syytelle	1st sing.	lienen syytellyt	en liene syytellyt
2nd sing.		syytellet	et syytelle	2nd sing.	lienet syytellyt	et liene syytellyt
3rd sing.		syytellee	ei syytelle	3rd sing.	lienee syytellyt	ei liene syytellyt
1st plur.		syytellemme	emme syytelle	1st plur.	lienemme syytelleet	emme liene syytelleet
2nd plur.		syytellette	ette syytelle	2nd plur.	lienette syytelleet	ette liene syytelleet
3rd plur.		syytellevät	eivät syytelle	3rd plur.	lienevät syytelleet	eivät liene syytelleet
passive		syyteltäneen	ei syyteltäne	passive	lienee syytelty	ei liene syytelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		syytellä		present	syyttelevä	syyteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st syytelläkseni syytelläksemme 2nd syytelläksesi syytelläksenne 3rd syytelläkseen syytelläksensä		past	syytellyt	syytelty
2nd	inessive2	syytellessä	syyteltäessä	agent4	syyttelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st syytellessäni syytellessämme 2nd syytellessäsi syytellessänne 3rd syytellessään syytellessänsä		negative	syyttelemätön
	instructive	syytellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	syyttelemässä	—
	elative	syyttelemästä	—
	illative	syyttelemään	—
	adessive	syyttelemällä	—
	abessive	syyttelemättä	—
	instructive	syyttelemän	syyteltämän
4th3	verbal noun	syytteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st syyttelemäisilläni syyttelemäisillämme 2nd syyttelemäisilläsi syyttelemäisillänne 3rd syyttelemäisillään syyttelemäisillänsä

Derived terms

• syytteleminen
• syyttelijä
• syyttely

 

Further reading

• “syytellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03