tarhaakarhu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From tarhaa- (yard) +‎ karhu (bear).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

tarhaakarhu

  1. tame bear

Declension

[edit]
Declension of tarhaakarhu (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative tarhaakarhu tarhaakarhut
genitive tarhaakarhun tarhaakarhuin, tarhaakarhuloin
partitive tarhaakarhua tarhaakarhuja, tarhaakarhuloja
illative tarhaakarhuu tarhaakarhui, tarhaakarhuloihe
inessive tarhaakarhuus tarhaakarhuis, tarhaakarhulois
elative tarhaakarhust tarhaakarhuist, tarhaakarhuloist
allative tarhaakarhulle tarhaakarhuille, tarhaakarhuloille
adessive tarhaakarhuul tarhaakarhuil, tarhaakarhuloil
ablative tarhaakarhult tarhaakarhuilt, tarhaakarhuloilt
translative tarhaakarhuks tarhaakarhuiks, tarhaakarhuloiks
essive tarhaakarhunna, tarhaakarhuun tarhaakarhuinna, tarhaakarhuloinna, tarhaakarhuin, tarhaakarhuloin
exessive1) tarhaakarhunt tarhaakarhuint, tarhaakarhuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 575