tehokeino

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

tehokeino

  1. (rhetoric) A (rhetorical) device.
  2. (literature) A device, as in kirjallinen tehokeino ‎(literary device)

Declension[edit]

Inflection of tehokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative tehokeino tehokeinot
genitive tehokeinon tehokeinojen
partitive tehokeinoa tehokeinoja
illative tehokeinoon tehokeinoihin
singular plural
nominative tehokeino tehokeinot
accusative nom. tehokeino tehokeinot
gen. tehokeinon
genitive tehokeinon tehokeinojen
partitive tehokeinoa tehokeinoja
inessive tehokeinossa tehokeinoissa
elative tehokeinosta tehokeinoista
illative tehokeinoon tehokeinoihin
adessive tehokeinolla tehokeinoilla
ablative tehokeinolta tehokeinoilta
allative tehokeinolle tehokeinoille
essive tehokeinona tehokeinoina
translative tehokeinoksi tehokeinoiksi
instructive tehokeinoin
abessive tehokeinotta tehokeinoitta
comitative tehokeinoineen