tukko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index tu)

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tuk‧ko

Noun[edit]

tukko

  1. tuft

Declension[edit]

Inflection of tukko (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative tukko tukot
genitive tukon tukkojen
partitive tukkoa tukkoja
illative tukkoon tukkoihin
singular plural
nominative tukko tukot
accusative nom.? tukko tukot
gen. tukon
genitive tukon tukkojen
partitive tukkoa tukkoja
inessive tukossa tukoissa
elative tukosta tukoista
illative tukkoon tukkoihin
adessive tukolla tukoilla
ablative tukolta tukoilta
allative tukolleˣ tukoilleˣ
essive tukkona tukkoina
translative tukoksi tukoiksi
instructive tukoin
abessive tukotta tukoitta
comitative tukkoineen

Anagrams[edit]