tunkeilla

Finnish

Etymology 1

tunkea +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuŋkei̯lːɑˣ/, [ˈt̪uŋk̟e̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uŋkeilːɑ
• Syllabification^(key): tun‧keil‧la

Verb

tunkeilla

1. to intrude

Conjugation

Inflection of tunkeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tunkeilen	en tunkeile	1st sing.	olen tunkeillut	en ole tunkeillut
2nd sing.		tunkeilet	et tunkeile	2nd sing.	olet tunkeillut	et ole tunkeillut
3rd sing.		tunkeilee	ei tunkeile	3rd sing.	on tunkeillut	ei ole tunkeillut
1st plur.		tunkeilemme	emme tunkeile	1st plur.	olemme tunkeilleet	emme ole tunkeilleet
2nd plur.		tunkeilette	ette tunkeile	2nd plur.	olette tunkeilleet	ette ole tunkeilleet
3rd plur.		tunkeilevat	eivät tunkeile	3rd plur.	ovat tunkeilleet	eivät ole tunkeilleet
passive		tunkeillaan	ei tunkeilla	passive	on tunkeiltu	ei ole tunkeiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tunkeilin	en tunkeillut	1st sing.	olin tunkeillut	en ollut tunkeillut
2nd sing.		tunkeilit	et tunkeillut	2nd sing.	olit tunkeillut	et ollut tunkeillut
3rd sing.		tunkeili	ei tunkeillut	3rd sing.	oli tunkeillut	ei ollut tunkeillut
1st plur.		tunkeilimme	emme tunkeilleet	1st plur.	olimme tunkeilleet	emme olleet tunkeilleet
2nd plur.		tunkeilitte	ette tunkeilleet	2nd plur.	olitte tunkeilleet	ette olleet tunkeilleet
3rd plur.		tunkeilivat	eivät tunkeilleet	3rd plur.	olivat tunkeilleet	eivät olleet tunkeilleet
passive		tunkeiltiin	ei tunkeiltu	passive	oli tunkeiltu	ei ollut tunkeiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tunkeilisin	en tunkeilisi	1st sing.	olisin tunkeillut	en olisi tunkeillut
2nd sing.		tunkeilisit	et tunkeilisi	2nd sing.	olisit tunkeillut	et olisi tunkeillut
3rd sing.		tunkeilisi	ei tunkeilisi	3rd sing.	olisi tunkeillut	ei olisi tunkeillut
1st plur.		tunkeilisimme	emme tunkeilisi	1st plur.	olisimme tunkeilleet	emme olisi tunkeilleet
2nd plur.		tunkeilisitte	ette tunkeilisi	2nd plur.	olisitte tunkeilleet	ette olisi tunkeilleet
3rd plur.		tunkeilisivat	eivät tunkeilisi	3rd plur.	olisivat tunkeilleet	eivät olisi tunkeilleet
passive		tunkeiltaisiin	ei tunkeiltaisi	passive	olisi tunkeiltu	ei olisi tunkeiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tunkeile	älä tunkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tunkeilkoon	älköön tunkeilko	3rd sing.	olkoon tunkeillut	älköön olko tunkeillut
1st plur.		tunkeilkaamme	älkäämme tunkeilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tunkeilkaa	älkää tunkeilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tunkeilkoot	älkööt tunkeilko	3rd plur.	olkoot tunkeilleet	älkööt olko tunkeilleet
passive		tunkeiltakoon	älköön tunkeiltako	passive	olkoon tunkeiltu	älköön olko tunkeiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tunkeillen	en tunkeille	1st sing.	lienen tunkeillut	en liene tunkeillut
2nd sing.		tunkeillet	et tunkeille	2nd sing.	lienet tunkeillut	et liene tunkeillut
3rd sing.		tunkeillee	ei tunkeille	3rd sing.	lienee tunkeillut	ei liene tunkeillut
1st plur.		tunkeillemme	emme tunkeille	1st plur.	lienemme tunkeilleet	emme liene tunkeilleet
2nd plur.		tunkeillette	ette tunkeille	2nd plur.	lienette tunkeilleet	ette liene tunkeilleet
3rd plur.		tunkeillevat	eivät tunkeille	3rd plur.	lienevät tunkeilleet	eivät liene tunkeilleet
passive		tunkeiltaneen	ei tunkeiltane	passive	lienee tunkeiltu	ei liene tunkeiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tunkeilla		present	tunkeileva	tunkeiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tunkeillakseni tunkeillaksemme 2nd tunkeillaksesi tunkeillaksenne 3rd tunkeillakseen tunkeillaksensa		past	tunkeillut	tunkeiltu
2nd	inessive2	tunkeillessa	tunkeiltaessa	agent3	tunkeilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tunkeillessani tunkeillessamme 2nd tunkeillessasi tunkeillessanne 3rd tunkeillessaan tunkeillessansa		negative	tunkeilematon
	instructive	tunkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	tunkeilemassa	—
	elative	tunkeilemasta	—
	illative	tunkeilemaan	—
	adessive	tunkeilemalla	—
	abessive	tunkeilematta	—
	instructive	tunkeileman	tunkeiltaman
4th4	verbal noun	tunkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tunkeilemaisillani tunkeilemaisillamme 2nd tunkeilemaisillasi tunkeilemaisillanne 3rd tunkeilemaisillaan tunkeilemaisillansa

Derived terms

• tunkeilevainen
• tunkeilija
• tunkeilu

 

Further reading

• “tunkeilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuŋkei̯lːɑ/, [ˈt̪uŋk̟e̞i̯lːɑ̝]
• Rhymes: -uŋkeilːɑ
• Syllabification^(key): tun‧keil‧la

Noun

tunkeilla

1. adessive plural of tunkki

Anagrams

• aktuellin