tunnussana

Finnish

Etymology

tunnus (“marker, sign, emblem”) +‎ sana (“word”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌsɑnɑ/, [ˈt̪unːus̠ˌs̠ɑ̝nɑ̝]
• Rhymes: -ɑnɑ
• Syllabification^(key): tun‧nus‧sa‧na
• Hyphenation^(key): tunnus‧sana

Noun

tunnussana

1. password, watchword (secret word used to gain admittance)

   Synonym: salasana

2. (figuratively) watchword, motto

   Synonyms: tunnuslause, motto

Usage notes

Not used for passwords in computing, which are salasana.

Declension

Inflection of tunnussana (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		tunnussana	tunnussanat
genitive		tunnussanan	tunnussanojen
partitive		tunnussanaa	tunnussanoja
illative		tunnussanaan	tunnussanoihin
		singular	plural
nominative		tunnussana	tunnussanat
accusative	nom.	tunnussana	tunnussanat
	gen.	tunnussanan
genitive		tunnussanan	tunnussanojen tunnussanain rare
partitive		tunnussanaa	tunnussanoja
inessive		tunnussanassa	tunnussanoissa
elative		tunnussanasta	tunnussanoista
illative		tunnussanaan	tunnussanoihin
adessive		tunnussanalla	tunnussanoilla
ablative		tunnussanalta	tunnussanoilta
allative		tunnussanalle	tunnussanoille
essive		tunnussanana	tunnussanoina
translative		tunnussanaksi	tunnussanoiksi
abessive		tunnussanatta	tunnussanoitta
instructive		—	tunnussanoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnussana (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnussanani tunnussanani accusative nom. tunnussanani tunnussanani gen. tunnussanani genitive tunnussanani tunnussanojeni tunnussanaini rare partitive tunnussanaani tunnussanojani inessive tunnussanassani tunnussanoissani elative tunnussanastani tunnussanoistani illative tunnussanaani tunnussanoihini adessive tunnussanallani tunnussanoillani ablative tunnussanaltani tunnussanoiltani allative tunnussanalleni tunnussanoilleni essive tunnussananani tunnussanoinani translative tunnussanakseni tunnussanoikseni abessive tunnussanattani tunnussanoittani instructive — — comitative — tunnussanoineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnussanasi tunnussanasi accusative nom. tunnussanasi tunnussanasi gen. tunnussanasi genitive tunnussanasi tunnussanojesi tunnussanaisi rare partitive tunnussanaasi tunnussanojasi inessive tunnussanassasi tunnussanoissasi elative tunnussanastasi tunnussanoistasi illative tunnussanaasi tunnussanoihisi adessive tunnussanallasi tunnussanoillasi ablative tunnussanaltasi tunnussanoiltasi allative tunnussanallesi tunnussanoillesi essive tunnussananasi tunnussanoinasi translative tunnussanaksesi tunnussanoiksesi abessive tunnussanattasi tunnussanoittasi instructive — — comitative — tunnussanoinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnussanamme tunnussanamme accusative nom. tunnussanamme tunnussanamme gen. tunnussanamme genitive tunnussanamme tunnussanojemme tunnussanaimme rare partitive tunnussanaamme tunnussanojamme inessive tunnussanassamme tunnussanoissamme elative tunnussanastamme tunnussanoistamme illative tunnussanaamme tunnussanoihimme adessive tunnussanallamme tunnussanoillamme ablative tunnussanaltamme tunnussanoiltamme allative tunnussanallemme tunnussanoillemme essive tunnussananamme tunnussanoinamme translative tunnussanaksemme tunnussanoiksemme abessive tunnussanattamme tunnussanoittamme instructive — — comitative — tunnussanoinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnussananne tunnussananne accusative nom. tunnussananne tunnussananne gen. tunnussananne genitive tunnussananne tunnussanojenne tunnussanainne rare partitive tunnussanaanne tunnussanojanne inessive tunnussanassanne tunnussanoissanne elative tunnussanastanne tunnussanoistanne illative tunnussanaanne tunnussanoihinne adessive tunnussanallanne tunnussanoillanne ablative tunnussanaltanne tunnussanoiltanne allative tunnussanallenne tunnussanoillenne essive tunnussanananne tunnussanoinanne translative tunnussanaksenne tunnussanoiksenne abessive tunnussanattanne tunnussanoittanne instructive — — comitative — tunnussanoinenne third-person possessor singular plural nominative tunnussanansa tunnussanansa accusative nom. tunnussanansa tunnussanansa gen. tunnussanansa genitive tunnussanansa tunnussanojensa tunnussanainsa rare partitive tunnussanaansa tunnussanojaan tunnussanojansa inessive tunnussanassaan tunnussanassansa tunnussanoissaan tunnussanoissansa elative tunnussanastaan tunnussanastansa tunnussanoistaan tunnussanoistansa illative tunnussanaansa tunnussanoihinsa adessive tunnussanallaan tunnussanallansa tunnussanoillaan tunnussanoillansa ablative tunnussanaltaan tunnussanaltansa tunnussanoiltaan tunnussanoiltansa allative tunnussanalleen tunnussanallensa tunnussanoilleen tunnussanoillensa essive tunnussananaan tunnussananansa tunnussanoinaan tunnussanoinansa translative tunnussanakseen tunnussanaksensa tunnussanoikseen tunnussanoiksensa abessive tunnussanattaan tunnussanattansa tunnussanoittaan tunnussanoittansa instructive — — comitative — tunnussanoineen tunnussanoinensa

Further reading

• “tunnussana”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023