työkieli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

työ +‎ kieli

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtyø̯ˌkie̯li/, [ˈt̪yø̞̯ˌkie̞̯li]
  • Hyphenation: työ‧kie‧li

Noun[edit]

työkieli

  1. working language

Declension[edit]

Inflection of työkieli (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative työkieli työkielet
genitive työkielen työkielien
työkielten
partitive työkieltä työkieliä
illative työkieleen työkieliin
singular plural
nominative työkieli työkielet
accusative nom. työkieli työkielet
gen. työkielen
genitive työkielen työkielien
työkielten
partitive työkieltä työkieliä
inessive työkielessä työkielissä
elative työkielestä työkielistä
illative työkieleen työkieliin
adessive työkielellä työkielillä
ablative työkieleltä työkieliltä
allative työkielelle työkielille
essive työkielenä työkielinä
translative työkieleksi työkieliksi
instructive työkielin
abessive työkielettä työkielittä
comitative työkielineen

Anagrams[edit]