työsulku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

työ (work) +‎ sulku (blockade)

Noun[edit]

työsulku

  1. A lockout (opposite of a strike).

Declension[edit]

Inflection of työsulku (Kotus type 1/valo, k- gradation)
nominative työsulku työsulut
genitive työsulun työsulkujen
partitive työsulkua työsulkuja
illative työsulkuun työsulkuihin
singular plural
nominative työsulku työsulut
accusative nom. työsulku työsulut
gen. työsulun
genitive työsulun työsulkujen
partitive työsulkua työsulkuja
inessive työsulussa työsuluissa
elative työsulusta työsuluista
illative työsulkuun työsulkuihin
adessive työsululla työsuluilla
ablative työsululta työsuluilta
allative työsululle työsuluille
essive työsulkuna työsulkuina
translative työsuluksi työsuluiksi
instructive työsuluin
abessive työsulutta työsuluitta
comitative työsulkuineen