ulkomaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ulko- ‎(external) +‎ maa ‎(country)

Noun[edit]

ulkomaa

  1. foreign country

Declension[edit]

Inflection of ulkomaa (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative ulkomaa ulkomaat
genitive ulkomaan ulkomaiden
ulkomaitten
partitive ulkomaata ulkomaita
illative ulkomaahan ulkomaihin
singular plural
nominative ulkomaa ulkomaat
accusative nom.? ulkomaa ulkomaat
gen. ulkomaan
genitive ulkomaan ulkomaiden
ulkomaitten
partitive ulkomaata ulkomaita
inessive ulkomaassa ulkomaissa
elative ulkomaasta ulkomaista
illative ulkomaahan ulkomaihin
adessive ulkomaalla ulkomailla
ablative ulkomaalta ulkomailta
allative ulkomaalle ulkomaille
essive ulkomaana ulkomaina
translative ulkomaaksi ulkomaiksi
instructive ulkomain
abessive ulkomaatta ulkomaitta
comitative ulkomaineen

Derived terms[edit]