ulotteinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< ulottuvuus ‎(dimension) < ulottua ‎(to extend)

Adjective[edit]

ulotteinen

  1. dimensional (having dimension or dimensions)

Declension[edit]

Inflection of ulotteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ulotteinen ulotteiset
genitive ulotteisen ulotteisten
ulotteisien
partitive ulotteista ulotteisia
illative ulotteiseen ulotteisiin
singular plural
nominative ulotteinen ulotteiset
accusative nom. ulotteinen ulotteiset
gen. ulotteisen
genitive ulotteisen ulotteisten
ulotteisien
partitive ulotteista ulotteisia
inessive ulotteisessa ulotteisissa
elative ulotteisesta ulotteisista
illative ulotteiseen ulotteisiin
adessive ulotteisella ulotteisilla
ablative ulotteiselta ulotteisilta
allative ulotteiselle ulotteisille
essive ulotteisena ulotteisina
translative ulotteiseksi ulotteisiksi
instructive ulotteisin
abessive ulotteisetta ulotteisitta
comitative ulotteisine

Usage notes[edit]

Used chiefly as headword in compound terms, in which the modifier expresses the number of dimensions.

Compounds[edit]

Derived terms[edit]