unenomainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

unen +‎ -omainen

Adjective[edit]

unenomainen ‎(comparative unenomaisempi, superlative unenomaisin)

  1. dreamlike

Declension[edit]

Inflection of unenomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative unenomainen unenomaiset
genitive unenomaisen unenomaisten
unenomaisien
partitive unenomaista unenomaisia
illative unenomaiseen unenomaisiin
singular plural
nominative unenomainen unenomaiset
accusative nom. unenomainen unenomaiset
gen. unenomaisen
genitive unenomaisen unenomaisten
unenomaisien
partitive unenomaista unenomaisia
inessive unenomaisessa unenomaisissa
elative unenomaisesta unenomaisista
illative unenomaiseen unenomaisiin
adessive unenomaisella unenomaisilla
ablative unenomaiselta unenomaisilta
allative unenomaiselle unenomaisille
essive unenomaisena unenomaisina
translative unenomaiseksi unenomaisiksi
instructive unenomaisin
abessive unenomaisetta unenomaisitta
comitative unenomaisine