vaatimaton

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑːtimɑton/, [ˈʋɑ̝ːt̪iˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): vaa‧ti‧ma‧ton

Adjective

vaatimaton (comparative vaatimattomampi, superlative vaatimattomin)

1. modest, unassuming

   Olipa vaatimaton kaveri!

   What a modest guy (he was/they were)!

2. humble, unpretentious

Declension

Inflection of vaatimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		vaatimaton	vaatimattomat
genitive		vaatimattoman	vaatimattomien
partitive		vaatimatonta	vaatimattomia
illative		vaatimattomaan	vaatimattomiin
		singular	plural
nominative		vaatimaton	vaatimattomat
accusative	nom.	vaatimaton	vaatimattomat
	gen.	vaatimattoman
genitive		vaatimattoman	vaatimattomien vaatimatonten rare
partitive		vaatimatonta	vaatimattomia
inessive		vaatimattomassa	vaatimattomissa
elative		vaatimattomasta	vaatimattomista
illative		vaatimattomaan	vaatimattomiin
adessive		vaatimattomalla	vaatimattomilla
ablative		vaatimattomalta	vaatimattomilta
allative		vaatimattomalle	vaatimattomille
essive		vaatimattomana	vaatimattomina
translative		vaatimattomaksi	vaatimattomiksi
abessive		vaatimattomatta	vaatimattomitta
instructive		—	vaatimattomin
comitative		—	vaatimattomine

Possessive forms of vaatimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vaatimattomani vaatimattomani accusative nom. vaatimattomani vaatimattomani gen. vaatimattomani genitive vaatimattomani vaatimattomieni vaatimatonteni rare partitive vaatimatontani vaatimattomiani inessive vaatimattomassani vaatimattomissani elative vaatimattomastani vaatimattomistani illative vaatimattomaani vaatimattomiini adessive vaatimattomallani vaatimattomillani ablative vaatimattomaltani vaatimattomiltani allative vaatimattomalleni vaatimattomilleni essive vaatimattomanani vaatimattominani translative vaatimattomakseni vaatimattomikseni abessive vaatimattomattani vaatimattomittani instructive — — comitative — vaatimattomineni second-person singular possessor singular plural nominative vaatimattomasi vaatimattomasi accusative nom. vaatimattomasi vaatimattomasi gen. vaatimattomasi genitive vaatimattomasi vaatimattomiesi vaatimatontesi rare partitive vaatimatontasi vaatimattomiasi inessive vaatimattomassasi vaatimattomissasi elative vaatimattomastasi vaatimattomistasi illative vaatimattomaasi vaatimattomiisi adessive vaatimattomallasi vaatimattomillasi ablative vaatimattomaltasi vaatimattomiltasi allative vaatimattomallesi vaatimattomillesi essive vaatimattomanasi vaatimattominasi translative vaatimattomaksesi vaatimattomiksesi abessive vaatimattomattasi vaatimattomittasi instructive — — comitative — vaatimattominesi first-person plural possessor singular plural nominative vaatimattomamme vaatimattomamme accusative nom. vaatimattomamme vaatimattomamme gen. vaatimattomamme genitive vaatimattomamme vaatimattomiemme vaatimatontemme rare partitive vaatimatontamme vaatimattomiamme inessive vaatimattomassamme vaatimattomissamme elative vaatimattomastamme vaatimattomistamme illative vaatimattomaamme vaatimattomiimme adessive vaatimattomallamme vaatimattomillamme ablative vaatimattomaltamme vaatimattomiltamme allative vaatimattomallemme vaatimattomillemme essive vaatimattomanamme vaatimattominamme translative vaatimattomaksemme vaatimattomiksemme abessive vaatimattomattamme vaatimattomittamme instructive — — comitative — vaatimattominemme second-person plural possessor singular plural nominative vaatimattomanne vaatimattomanne accusative nom. vaatimattomanne vaatimattomanne gen. vaatimattomanne genitive vaatimattomanne vaatimattomienne vaatimatontenne rare partitive vaatimatontanne vaatimattomianne inessive vaatimattomassanne vaatimattomissanne elative vaatimattomastanne vaatimattomistanne illative vaatimattomaanne vaatimattomiinne adessive vaatimattomallanne vaatimattomillanne ablative vaatimattomaltanne vaatimattomiltanne allative vaatimattomallenne vaatimattomillenne essive vaatimattomananne vaatimattominanne translative vaatimattomaksenne vaatimattomiksenne abessive vaatimattomattanne vaatimattomittanne instructive — — comitative — vaatimattominenne third-person possessor singular plural nominative vaatimattomansa vaatimattomansa accusative nom. vaatimattomansa vaatimattomansa gen. vaatimattomansa genitive vaatimattomansa vaatimattomiensa vaatimatontensa rare partitive vaatimatontaan vaatimatontansa vaatimattomiaan vaatimattomiansa inessive vaatimattomassaan vaatimattomassansa vaatimattomissaan vaatimattomissansa elative vaatimattomastaan vaatimattomastansa vaatimattomistaan vaatimattomistansa illative vaatimattomaansa vaatimattomiinsa adessive vaatimattomallaan vaatimattomallansa vaatimattomillaan vaatimattomillansa ablative vaatimattomaltaan vaatimattomaltansa vaatimattomiltaan vaatimattomiltansa allative vaatimattomalleen vaatimattomallensa vaatimattomilleen vaatimattomillensa essive vaatimattomanaan vaatimattomanansa vaatimattominaan vaatimattominansa translative vaatimattomakseen vaatimattomaksensa vaatimattomikseen vaatimattomiksensa abessive vaatimattomattaan vaatimattomattansa vaatimattomittaan vaatimattomittansa instructive — — comitative — vaatimattomineen vaatimattominensa

Derived terms

• vaatimattomasti
• vaatimattomuus

Participle

vaatimaton

1. negative participle of vaatia

Further reading

• “vaatimaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04